Siirry pääsisältöön

HS:n hidas journalismi tarjoaa hitaan lukukokemuksen lukijalle.

Helsingin Sanomat mainostaa näyttävästi hidasta journalismiaan ja kokeilua, jossa lehti on siirtänyt Kuukausiliitteessä olleen artikkelin "30 päivää muslimina" verkkoon. Hyvin tehdyssä artikkelissa toimittaja eläytyi muslimina elämiseen toimien ja eläen islamin mukaan kuukauden ajan.

Mutta, kun uusia kokeiluja tehdään, pitäisi niitä myös testata ainakin parilla koneella, jotta käsite "hidas journalismi" ei sekoittuisi hitaaseen lukemiseen. Tässä esimerkkikappale kopioituna HS:n hitaan journalismin artikkelista:

Ymma¨rta¨a¨kseni uskontoa viela¨ paremmin, ajattelin ela¨a¨ lukuprosessin ajan ta¨rkeimpien Koraanin anta mien ohjeiden mukaan. [­ ­]
Varsin hankalaa kielessä, jossa ääkköset ovat olennainen osa kommunikaatiota. Mutta kerta se on ensimmäinenkin. Onnea seuraavaan kertaan. Harvoinhan sitä bloggaajalle tulee mahdollisuus nipistää valtamediaa ;o)

HS kuukausiliite tänään 2.2.2013

HS:n painettu kuukausiliite 2.2.2013

HS:n verkkopalvelu, jossa he mainostavat hitaan journalismin erikoissivuaan.

Lupaava alku, mutta tekstissä on havaittavissa ongelmia jo etusivulla.

Hidas journalismi on todella hidasta lukea. Ainakin verkossa. Tällä kertaa printtiversio vei voiton.

HS:n juttu Spotify -maksujen tilityksistä tämän päivän lehdessä oli hyvä esimerkki jutusta, jossa toimittaja oli tehnyt runsaasti taustatyötä ja yhdistellyt asioita eri lähteistä. Suosittelen!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...
1 kommentti
Lue lisää »