Martin helmet II: Velkaistenmäki, Turun Töölö

Yksi rakkaimmistani alueistani Martissa on Turun Töölö. Velkaistenmäki.

Velkaistenmäen alue kallion päällä Turun urheilupuiston kupeessa oli tapaus, joka toi turkulaisen asuntorakentamisen nykyaikaan. Lehdet kertoivat ylistävään sävyyn uudesta asuinalueesta ja aluetta kutsuttiin kansan suussa Turun Töölöksi. Otsikot alueen vihkiäisten aikaan syyskuussa 1954 julistivat Velkaistenmäen olevan:

•  Ainutlaatuinen kokeilu asuntorakennustuotannon alalla
• Turun tyylikkäin asuntoalue
• Puhdastyylinen
• Nykyaikainen, ehyt ja sopusuhtainen
• Martin uljas alue
• Kaupunkimme rakennushistorian merkkitapaus

Velkaistenmäki - tai kuten eräs siellä nykyisin asuva ystäväni tänään totesi "ei ole enää Velkaistenmäki" - hallitsee Marttia jylhällä profiilillaan Urheilupuiston kallion päällä. Alue on yhteinäinen ja sen puistomainen ympäristö hakee vertaansa suomalaisen keskustarakentamisen perinteessä. Kallion päälle eristetty vihreä keidas, joka ennen rakentamistaan oli pusikkoinen ja kallioinen mäen laki.

Alueelle oli kaavoitettu vuonna 1924 huvilarakentamista, mutta 1940-50 -luvun vaihteen asuntopulassa kallion päälle päätettiinkin rakentaa 7-8 kerroksisia kerrostaloja. Talot toteutettiin arkkitehtien Viljo Laitsalmen ja Pekka Sivulan suunnitelmien perusteella. Kun monessa muussa Turun keskustan kortteleissa taistellaan savimaan aiheuttamia perustusten notkahduksia vastaan, se ei ole ongelma kallion laelle rakennetuissa taloissa.

Velkaistenmäki oli Turun ensimmäinen aravarakennuskohde. Sodanjälkeistä huutavaa asuntopulaa poistamaan perustettiin eduskunnan päätöksellä 1949 Asuntorakennustuotannon Valtuuskunta eli Arava. Karjalan evakoita oli 11% väestöstä (400.000) ja valtakunnallisesti tarvittiin toimia tämän väestönosan asuttamiseksi. Arava-järjestelmän valtiontakaamilla halpakorkoisilla lainoilla (siitä nimi Velkaistenmäki) tuettiin uutta asuntotuotantoa. Aravalaina oli noin puolet (n. 4%) markkinakorkoisesta asuntolainasta.

Tuija Aarnio kirjoittaa, että lähiöaatteen ensimmäisiä askeleita otetun Martinmäessä Betaniankadulla, kun Urheilupuiston viereiselle kalliolle valmistui kymmenen 7-kerroksisen pistetalon ryhmä vuosien 1952–54 aikana. Alueen elintarvikkeita myyneet kivijalkamyymälät ovat valitettavasti väistyneet vuosien varrella. Alueen erikoisuus oli sen keskellä ollut huoltorakennus, pesula, jossa vaimoväki vaihtoi kuulumisia siellä sijaitseneessa kahvilassa.

Velkaistenmäen asunnot olivat kuitenkin nykynäkökulmasta varsin pieniä yksiöitä tai kaksioita. Kahdessa talossa oli suurempia kolmioita ja neliöitä (88m2). Mutta turkulaispuutaloissa asuville oman vessan ja kylpyhuoneen omaavat asunnot olivat jotain ennennäkemätöntä. Niinpä asuntoihin oli runsaasti hakijoita. Esimerkiksi kakkostalon asuntoihin (53kpl) oli 284 hakijaa.

Nykyään asunnot ovat edelleen Turun halutuimpia kerrostaloja ja niitä tulee harvoin julkiseen myyntiin asunnonvälittäjien ilmoituksiin. Asunnot menevät tiskin alta. Tälläkään hetkellä ei alueelta ole yhtään asuntoa myynnissä julkisilla asunnonvälityssivuistoilla. Eikä ihme, koska alue on harvinaisen yhtenäinen, kaunis ja vihreä saareke 5 - 10 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta. "Lähiö" -nimellä on todellisuutta vastaava merkitys. Vastaavanlaista harvaa ja keskustanläheistä kerrostaloasumista on vaikea löytää mistään muualta. Monella keskustelupalstalla väheksytään aluetta ja arvostellaan alueen asuntoja, mutta mielestäni se on kateellisten panettelua. Siitä todistavat se, että asunnot menevät tiskin alta ja erityisesti siellä asuvat useat ystäväni, jotka arvostavat asumismuotoaan todella korkealle.

Viime vuosina taloja on kunnostettu. Vaikka jotkut [kateelliset] arvostelevatkin rakennuksia, niin jotain niiden laadusta kertoo se, että linjasaneerauksia on tehty vasta nyt 2010-luvun taitteessa. 1960-70 -luvun kerrostalot ovat olleet tässä tilanteessa jo kymmenen-kaksikymmentä vuotta aikaisemmin.

Kaupunginosan erikoisuus on alueella oleva kaivo, joka saa vetensä lähteestä. Asukaat - ja muutkin - voivat lunastaa itselleen avaimen ja voivat hakea esimerkiksi juomavetensä lähteestä. Kävin perjantaina tarkastelemassa terveystarkastajan raporttia kaivosta ja totesin sen erittäin puhtaaksi. Esimerkiksi kallioiselle paikalle tuttua radonia ei juuri vedestä löytynyt.

Mutta kertokoot kuvat puolestaan (kuvattu 1.2.2013) - kuinka moni paikka voi näyttää näin hienolta rumimman loskan aikaan?

Velkaistenmäki 1952-4, Turku

Martinkirkko oikealla Sotalaistenmäellä.

Martin koulu oli valmistuttuaan vuonna 1927 yksi Turun isoimmista kouluista

Itäiselle Pitkällekadulle rajoittuva puisto - kenties yksi Turun tuntemattomimmista puistoista.

Kesällä aluetta hallitsee vihreys ja rauha.

Komeaa 1950-luvun kerrostalorakentamista juuri entisöidyin julkisivuin.

Martin koulun piha-alueelle rajoittuvat kerostalot.

Velkaistenmäen lähdevesikaivo ja terveystarkastajan lausunto. Hyvää vettä on!

Martin koulu ja sitä ympäröiviä kerrostaloja.

Onni oli aivan mahtava valo kuvaushetkellä!

Parvekkeita yksityiskohtineen

Martinkirkko.

Aluetta halkova katu. Keskellä kaupunkia, ei läpikulkuliikennettä. Taustalla legendaarinen Paavo Nurmen stadion.

Velkaistenmäkeä. Alue koostuu kymmenestä kerrostalosta.

Velkaistenmäki, Martti.

Säänsyömä katukyltti kertoo siitä, ettei alueella juuri ole muuta liikennettä kuin asukasliikenne.

Alueen lounaisosassa sijaitsevat nelikerroksiset kerrostalot heti Martinkadun vieressä rakennettiin ensimmäisenä jo vuonna 1929.

Makkaratalon takapiha ja Kuninkaankartanon nelikerroksinen. Makkaratalon kortteli onkin sitten ihan eri blogipostauksen paikka.

Alueella on monia portaita jotka tuovat esiin sen korkeuserot.

Pizzalinen seinällä oleva 1956 maalattu akvarelli tuoreesta asuinalueesta. Voisi todellakin olla Töölöstä.

Vanha postikortti, jossa vasemmalla näkyy Martin koulu ja vielä rakentamaton Velkaistenmäen alue.

Lähteitä: keskustelut Hugossa, Martinrannan seuran jäsenlehti 2008, Tuija Aarnio: Aravarakentamista Turussa 1949-1954

Tämä blogikirjoitus on omistettu Martin Jusseille. Asianomaiset tietävät ketä tarkoitan.