I write in margins

Törmäsin viikonloppuna termiin, jonka olen kuullut ohimennen, mutta jonka merkitykseen en ollut syvällisemmin paneutunut: digitaalinen dementia . Ehkäpä meidän kannattaisi antaa aivoillemme ajateltavaa sen sijaan, että haemme instant-tietomme hetitässäjanyt Googlesta. Saksalainen neurobiologi Manfred Spitzer varoittaa , että tietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden kautta helposti löydettävissä oleva tieto johtaa aivojemme kognitiivisen, tiedostavan, tasoon siten, että muistimme huononee. Ajattelu on aivoruokaa Kun kaikki tieto on saatavilla ilman ponnisteluja, aivomme eivät saa riittävästi työtä. Tutkitusti aivosolujen väliset yhteydet kasvavat, kun aivot saavat ravintoa. Aivojen ravinto on ajatteleminen, päätteleminen ja vastausten löytäminen. Olemme ulkoistaneet aivoille tärkeän "ravinnon" Googlelle ja muistamiseen liittyvät osat aivoissamme surkastuvat. Spitzerin mukaan tietokoneiden käyttö aiheuttaa muistin heikkenemistä . Digitaalinen media aiheuttaa puhe- j

Norjalainen sosiologi Berit Skog NTNU:sta on tutkinut pitkään lasten, nuorten ja aikuisten digitaalisen median käyttöä. Ensimmäiset tutkimukset käsittelivät tekstiviestintää, mutta sosiaalisen median saadessa lisää käyttäjiä oli luonnollista, että tutkijan mielenkiinto suuntautui tälle alueelle. Vuosien ajan Skog on tutkinut Facebookin käyttötapojamme. Sosiologian perinteitä kunnioittaen hän on päätynyt kymmeneen erilaiseen Facebookin käyttäjätyyppiin, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia ja käyttötapakin on usein tilannesidonnaista. Silti tyypit kertovat siitä, kuinka erilaisia motiiveja ihmisillä on suosituimman sosiaalisen median areenalla. Berit Skogin hahmot ja tyypit elävät ja muuntautuvat ajassa, kuten sosiaalinen mediakin. Olen itse ollut mukana Beritin kyselyissä suunnittelemassa hänelle tarrat eri tyyppien pohjalle (ks. kuva) ja myös keskustellut uusista mahdollisesti tulossa olevista tyypeistä. Tuhansia tarroja on jaettu kyselyyn vastaajille eri puolilla Norjaa ja sa