I write in margins

Nyt on kulunut vuosi siitä, kun aloitin blogaamisen uudestaan . Kirjoitin aikanani huomioita Norjasta suomalaissilmin aikanaan varsin suositussakin blogissani, mutta Suomeen muutettuani kirjoittaminen jäi. Kunnes viime marraskuussa tartuin bloggeriin ja kirjoitin ensimmäisen blogikirjoitukseni liikenneturvallisuudesta. Se oli surullinen tarina. Yksi ensimmäisistä kirjoituksistani käsitteli, loukkaantuako kun kuvasi alkaa levitä viraalisesti vai nauttiako siitä, että bongasi aiheen, jota ihmiset levittävät mielellään. Otin oheisen kuvan marraskuussa 2012 Kortteliravintola Hugossa. Lopetin jakamisen laskemiset, kun 40.000 jakoa tuli täyteen. Vuosi pähkinänkuoressa Blogissani on vierailtu 61.191 kertaa Se tekee 5182 vierailua kuukaudessa Olen julkaissut 125 tekstiä, joista suomeksi 58% (72) Keskimääräinen lukijamäärä on ollut 482/postaus Eniten vierailuja blogiini toi tarina Anni-nallesta, josta tuli päivän iloinen uutinen Suomeksi ja englanniksi Olen kirjoittanutn teks...

Viime viikkoina olen lenkkeillyt ahkeraan ympäri Turkua. Olen mennyt alueille ja kujille, joita en ole aikaisemmin kolunnut ja olen törmännyt toinen toistaan hienompiin turkulaisiin rakennuksiin. Mutta olen havainnut fiilisteleväni rakennuksia, joille ei arkkitehtuuripalkintoja ole myönnetty ja jotka eivät arkkitehtuurikirjojen kansia koristaisi. Tämä on ylistyslaulu rumuuden estetiikalle. Arkkitehtuurille, jota yleisimmin pidämme kaupunkikuvan rumistuksena. Mutta arkkitehtuuri on tarpeeksi rumaa, siitä tulee kaunista. Aloin miettiä tätä erityisesti, kun viime viikonloppuna kolusin yliopistomäkeä. Oikaisin lenkilläni kohdassa, josta en ollut aikaisemmin kulkenut. Rakennus sijaitsee yliopistonmäellä Turussa ja sen nimi on Juslenia. Sen on piirtänyt arkkitehti Aarne Ehojoki ja Turun yliopisto on päättänyt purkaa rakennuksen suurimman osan kansaa hurratessa vieressä. Juslenia, Turun yliopistonmäki. Arkkitehti Aarne Ehojoki. Itse kommentoin rakennusta Facebookiin jakamassani kuv...

Kansainvälistykää . Se on arvokas kokemus ja hyödyttää Suomea. Toisen kulttuurin tunteminen ja kielitaito hyödyttää suomalaista talouselämää. Ulkomailla asuminen rikastuttaa elämääsi ja sitä arvostetaan työpaikoilla. Tuttuja lauseita juhlapuheista, mutta mikä on suomalainen todellisuus . Kuinka kansainvälistymistä arvostetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kannustetaanko siihen? Arvostetaanko sitä vaikkapa osana suomalaista lukiotutkintoa? Tulevissa PISA testeissä odottaa ikävä yllätys Eilen Yleisradion sivuilla kirjoitettiin siitä, kuinka suomalainen koulujärjestelmä on PISA-testien menestyshuumassaan vaivihkaa pudonnut kelkasta. Elämässä tärkeiden sosiaalisten ja yhdessäoppimistaitojen sijaan suomalainen lukiojärjestelmä pitää yllä koemenestykseen tähtäävää pänttäämiskulttuuria. Maailman rehtoreiden liiton puheenjohtaja Ari Polla toteaa, että tämän päivän työelämätaidot ovat sosiaalisia taitoja ja ennustaa, että tulevissa taitoja korostavissa PISA-testeissä suomalaisia u...

Kreeta, Praha, Nizza, Toscana, Pafos? Ehei. Tämän kesän tähän astinen matkailuelämykseni tuli, kun valitsimme  tavallisuudesta poikkeavan reitin lapsuuteni kotimaisemista Parikkalasta kohti Turkua. Tutun Lappeenranta - Kouvola - Helsinki -Turku (pituus n. 500 km) päätimmekin seikkailla Savossa ja Hämeessä. Vaikka kartalla matka vaikuttaa silmämääräisesti pidemmältä, kotona matkamittari osoitti yllättäen vain 40 kilometriä pidempää matkaa. Siispä keula kohti Turkua. Ei kotiinpaluuaikaa, ei suunnitelmia ja pysähtyisimme silloin, kun siltä tuntuu - ilman myöskään aikarajaa pysähtymisille. Matkalle lähtiessämme, pidimme mielessämme radiossa kuullun matkailualan ihmisen haastattelua, jossa hän totesi, että Suomi näyttää kiinalaisille aivan yhtä eksoottiselta paikalta kuin Kiina meikäläisille. Ja tottahan tämä on. Suomi on täynnä toisiaan mielenkiintoisempia paikkoja. Tuntuu, että tunnemme Kreetan kylät paremmin kuin upeat kohteet kotimaassamme. Ja mikä päivä eilinen olikaan. ...

FC TPS:n ensimmäinen kotiottelu Tapiolan Honkaa vastaan pelattiin Turun urheilupuiston keinonurmella. Koleassa säässä paikalle oli saapunut 1250 katsojaa. Kenttäolosuhteet olivat todella alkeelliset. Suomalainen jalkapallo on nappikauppaa Olin eilen katsomassa Veikkausliigan ottelua, jossa viime vuoden mestari HJK ja hopeajoukkue FC Inter ottivat yhteen Turun Veritas -stadionilla. Paikalle aurinkoisena kevätpäivänä oli saapunut ainoastaan 2050 katsojaa. Tämä antaa kuvan siitä, missä suomalainen jalkapallokulttuuri tarpoo tällä hetkellä. Jalkapallo ei kiinnosta, vaikka kyseessä on upeita elämyksiä ja yhteisöllisiä kokemuksia tarjoava laji. Olen nähnyt paikan päällä kaikki turkulaisjoukkeiden Veikkausliigaottelut tällä kaudella. TPS :n ensimmäiseen peliin Honkaa vastaan Urheilupuiston yläkentälle raahautui 1250 katsojaa. FC Interin ottelut ovat saaneet paikalle 1068 (Jaro) ja 2050 katsojaa. Yhteensä kolmessa ottelussa on ollut siis 4368 katsojaa. Samaan aikaan entisessä koti...

Jag älskar svenska og skandinaviska Det att jag tog svenska på allvar i skolan har varit det största personliga gevinsten i mitt liv. Jeg "kikker mine dænske krimserier" uten tekst, leser mine Jo Nesbø romaner på norsk og följar svensk media aktivt varje dag. Uten svensk skulle jeg ha mistet så mye viktige saker i mitt liv. Rundt 10 år i andre nordiske lender - med liv, kärlek og vänner. Menikö ohi. Rakastan ruotsia ja skandinaaviskaa. Suurin henkilökohtainen voittoni oli, että suhtauduin koulussa vakavasti ruotsin kielen opiskeluun. Nyt katson tanskalaiset poliisisarjani ilman tekstitystä, luen Jo Nesbøni norjaksi ja seuraan ruotsalaista mediaa päivittäin. Ilman ruotsia olisin menettänyt niin paljon. 10 vuotta toisissa Pohjoismaissa - elämää, rakkautta ja ystäviä. Man som hatar svenskspråkiga Miksi aihe? Tämän päivän Helsingin Sanomissa Paula Salovaara kirjoittaa Merkintöjä -kolumnissaan, kuinka ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset joutuvat väkivallalla uhkailu...

Muutama päivä sitten kirjoitin norjalaisesta tutkimuksesta, jossa vanhempia kehoitettiin kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä. He ovat roolimalleja lapsilleen. Jos tulistut, räyhäät ja kiusaat muita - vaikkapa Internetissä - tulee vastaavanlaisesta käyttäytymisestä hyväksyttävää myös lapselle. Ja tällainen lapsi kiusaa toista lasta useammin. Missä näitä kiusaajavanhempia sitten on? Näyttää siltä, että kaikkialla. Kirjoitukseni jälkeen olen bongannut useita kirjoituksia mediasta, jotka kertovat kiusaavista aikuisista. Kiusaaminen on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme. Miksi tuomitsemme koulukiusaaja lapset, kun joukossamme on koulukisaaja-aikuisiakin. Tässä muutamia havaintoja: Yliopistotutkijoita kiusaavat miehet Yleisradion verkkosivuilla uutisoidaan , kuinka Itä-Suomen yliopiston rasismitutkijat ovat joutuneet järjestelmällisen kiusaamisen ja uhkailun kohteeksi. Postilaatikko täytyy uhkauskirjeissä ja Facebookissa hyökätään tutkijoita kohtaan järjestelmällisesti. Sähköpost...

Norjassa kaikki on kalliimpaa Suomeen verrattuna - paitsi katkaravut ja sähköautot. Norjassa ympäristöystävällistä autoilua tuetaan voimakkaasti autoalan, valtion ja kuntien toimesta. Sähköautoilla ei ole autoveroa, niillä on alhaisempi vuosittainen auton käyttömaksu, alhaisemmat rekisteröintikustannukset ja ennenkaikkea sähköautoilla pääsee tietulleista läpi ilmaiseksi (odottakaa vain, pian se on täällä meilläkin. Tavalla tai toisella), ei tarvitse maksaa kadunvarsipysäköinnistä ja voi ajaa jopa bussikaistaa pitkin. Ei ihme, että sähköautoja on Norjassa enemmän kuin missään muualla. Toki poliitikotkin ovat huomanneet tämän ja ironisesti jotkut päättäjät ovat jo alkaneet vaatia sähköautoilun saamien etujen poistamista tai ainakin radikaalia vähentämistä. Toistaiseksi etuihin ei kuitenkaan ole puututtu. Norjan sähköautomyönteinen politiikka näkyy myös maailmanlaajuisissa sähköautojen myyntitilaistoissa. Norjalaisten sähköautojen volyymi maailmanlaajuisesta vuosituotannosta on huim...

Ovatko turkulaiset sokeita, millaisen kulttuurihistoriallisen aarteen he omaavat vanhoissa puutaloissaan? Talovanhus toisensa jälkeen uhkaa väistyä kerrostalokolossien alta. Sininen talo, Ratakadun talot, Torinkulman talot ja nyt Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen 1800-luvun lopulla rakennetut hienot puutalovanhukset. Sylttytehtaat johtavat jälleen Turun kaavoitusvirastoon, joka vähät välittää historiastaan ja taitaa tulkita perustuslaillista omaisuuden suojaa sillä, että omistajalla ei ole velvollisuutta korjata vanhaa, vaan rakentaa tilalle uutta. Kaavoittaja perustelee purkupäätöstään sillä, että matalien puutalojen jyrääminen ja 8-9 kerroksisen kerrostalon rakentaminen yhdenmukaistaisi kaupunkikuvaa. Itselle rikas kaupunkikuva merkitsee historiallisia kerrostumia. Historiaa ja uutta rinta rinnan. Ei "yhdenmukaisuutta". Luulin, että DDR:läinen kaupunkisuunnittelu olisi jo menneisyyttä. Muttei täällä meillä Turussa. Yksi tärkeimpiä syitä Turkuun muuttamisellemme ol...

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...