Siirry pääsisältöön

Vertti Kivikään ei ollut suunnitellut yhtään laivaa

Viking Line etsi uudelle Viking Grace alukselleen uudenlaista muotoilua ja päätti luottaa suunnittelijaan, joka ei ollut koskaan aikaisemmin muotoillut laivan sisustusta. Laivan sisustus vaatii erikoisosaamista, jotka perustuvat WMO:n määräyksiin mm. materiaalien paloturvallisuudesta. Siitä huolimatta yhtiö päätti ajatella laatikon ulkopuolelle ja palkkasi suomalaisen muotoilijan Vertti Kiven suunnittelemaan uuden sukupolven laivansa sisustuksen. Vertti Kiven suunnittelema laiva on saanut ylistäviä lausuntoja sekä kansainvälisillä design-sivustoilla että sitä käyttävien tavallisten risteilymatkustajien mielestä.

Suomen Yleisradio lanseerasi eilen suuren huomion saattelemana uuden asiaohjelmiensa ulkoasun. Tarjouskilpailuun ei osallistunut - tai kutsuttu mukaan - suomalaisia muotoilijoita tai muotoilutoimistoja, koska kenelläkään ei ollut aikaisempia referenssejä televisiokanavien ilmeen suunnittelusta. Niinpä tehtävään valittiin televisiolähetysten ilmeiden suunnitteluun erikoistunut lontoolainen The Council. (Iltasanomien uutinen aiheesta)

Vastaanotto on ollut hämmentävää. Tänään sosiaalisessa mediassa on kiertänyt Pasi Hytin hauska kuva (ks alla), jossa hän vertaa Yleisradion uudistunutta ilmettä legendaarisen BBC:n komediasarjan The Fast Shown hulvattomiin sketseihin tuntemattoman etelä-eurooppalaisen karikatyyrimaan uutisstudiossa, jonka säätiedotuksissa paistoi aina aurinko. Scorchio! Sarjaa esitettiin vuosina 1994-1997. Huomio on vähintäänkin kiusallinen, koska kyseinen uutisstudiosketsi irvaili uutismaailmaa, jossa kaikki meni enemmän tai vähemmän kömpelösti pieleen.

Asia on vähintäänkin kiusallinen, kun tämän päivän verkko-IS uutisoi kanavauudistuksen maksaneenkin 5 miljoonaa euroa YLEn aiemmin ilmoittaman 600.000 euron sijaan. Iltalehden toimitaja Kyösti Hagert haastatteli YLEn uutistoiminnasta vastaavaa johtajaa Atte Jääskeläistä. Mediateknologian parissa Norjassa työskennelleenä ymmärrän, että tekniikan kustannukset ovat suuret, mutta YLEn olisi kannattanut pelata avoimilla korteilla ja kertoa projektin kokonaiskustannukset. Iltasanomien toimittajakaan ei ymmärtänyt mediateknoligiasta tai niiden kustannuksista tuon taivaallista ja tiedotusvahinko oli tosiasia. Nyt viestimissä kiertää YLEn kannalta epämiellyttäviä uutisia. Iltasanomienkin uutista on jaettu uli 2500 kertaa. Asiaa kommentoi osuvasti myös viestintäalan ammattilainen Juuso Enala tämänpäiväisessä blogikirjoituksessaan.

Miksi valita englantilainen suunnittelutoimisto ajankohtaisohjelmien ilmeen uudistajiksi? Varsinkaan, jos ensimmäisenä reaktiona on humoristinen viittaus englantilaiseen 1990-luvun komediasarjaan. Pasi Hytin kuvan nähneet ovat varmasti ajatelleet hänen osuneen nappiin, sillä hänen kuvaansa on jaettu Facebookissa jo yli 1150 kertaa. Luku, josta mikä tahansa mediatalo olisi ylpeä.

Olisiko YLEn pitänyt uutta ilmettä suunnitellessaan rohkeasti katsoa laatikon ulkopuolelle. Hakea osaaja kentän ulkopuolelta?

Kenties useita ohjelmia ja studioympäristöjä suunnitellut mainostoimisto, joka YLEn mukaan teki projektin edullisesti, ei ollut oikea valinta. Olisiko pitänyt tehdä kuten Viking Line? Antaa rohkeasti mahdollisuus uudelle suomalaiselle muotoilutoimistolle näyttää kyntensä ja luoda oikeasti jotain uutta. Sillä eivätkö uudet innovaatiot ja ajatukset synny siitä, että tutuiksi tulleita asioita käsitellään aivan uudesta näkökulmasta.

Vertti Kiveä kysytään uusiin laivojen suunnitteluprojekteihin ja etabloituneet suunnittelutoimistot kopioivat hänen ratkaisujaan, mutta mitä suomalaiselle luovalle taloudelle ja media-alalle jäi oikeastaan käteen The Councilin tekemästä uudesta YLEn ilmeestä? Luu?

Pasi Hytin rinnastus YLEn uudesta kanavailmeestä ja vuosina 1994-7 pyörineestä BBC:n komediaklassikosta The Fast Showsta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...