Siirry pääsisältöön

Kateus kuristaa luovuuden työpaikoilla

Kateus vie kalatkin vedestä

Kateus on vienyt kalat suomalaisvesistöistä jo ammoisista ajoista lähtien. Happamilta maistuivat myös pihlajanmarjat, koska ne roikkuivat saavuttamattomissa. Dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen toimittamassa kirjassa Kateus työelämässä kuvataan karulla tavalla sitä, kuinka kateus kutistaa luovuuden ja tuottavuuden työyhteisöissä.

Muutamia päiviä sitten kirjoitin koulukiusaajavanhemmuudesta (blogi I ja blogi II). Tänään törmäsin Vesterisen kirjaan, joka toisella tavalla kertoo kiusaamisesta työpaikoilla ja pukee tälle kateuden viitan päälle. Työpahoinvointi ja työpaikkakiusaaminen johtuvat usein vihan tunteesta, joka ilmenee kateutena.

Wikipedian siteeraaman Lars-Johan Schalinin mukaan kateus on tunne, joka merkitsee toisen paremmuuden tai menestyksen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai pahansuopeuden tunnetta. Kateuteen liittyy kateellisen ihmisen heikko itsetunto ja kateellinen vertaakin itseään ja omaa elämäänsä ja omaa osaamistaan suhteessa toisiin ihmisiin ja toisten asioihin.

Miehet ja naiset yhtä kateellisia, mutta Vesterisen mukaan kateuden kohde on erilainen. Miesten kateellisuus liittyy ulkoisiin seikkoihin ja omaan asemaan, kun naisilla taas kateus kohdistuu sisäisiin seikkoihin, ihmisiin ja ihmissuhteisiin.

Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta tuntea kateutta toisen menestymisestä tai asiasta. Pahan puhuminen toisen selän takana, toisen epäonnistumisista ilkkuminen tai oman tiedon panttaaminen sen takia, ettei toinen vaan onnistuisi tehtävissään eivät kuulu sivistyneeseen käytäytymiseen. Kun annat jotain omastasi, saat sitä tarvittaessa myös takaisin. Vähät välitän, jos naapuri tai kollega kaartaa parkkiin isoimmalla katumaasturilla tai laskee veneensä vesille. Hienoa, että ihmiset saavat kicksejä ja hyvää oloa tuollaisistakin asioista. Oma mielenkiintoni on jossain muualla ja vähät välitän moisesta. Voin rehellisesti sanoa iloitsevani toisten menestyksestä. Se ei ole pois itseltäni - eikä keneltä muultakaan.

Mutta kateellisia on. Paljon. Pirkko-Liisa Vesterisen mielestä kateellisia on työelämässä enemmän kuin koskaan. Tekijät ottavat kateuteen kiinnostavan työelämänäkökulman. Pirkko-Liisa Vesterinen toimii Johtamisopiston (Management Institute of Finland) johtajana.

Em mää ol kare enkä ahne, mutte toiselleka mittää sois.

Vesterisen mukaan kateutta on sekä positiivista että negatiivista. Mutta negatiivinen kateus on yleisempää. Siinä kateellinen ihminen haluaa toiselta ihmiseltä hyvän pois - ja Vesterisen mukaan tämä hyvän toiselta poisottaminen on vihaa. Kateellinen ihminen voi jopa pyrkiä tuhoamaan toisen ihmisen vihansa saattelemalla.

Positiivinen kateus taasen on itselleen päämäärien asettamista. Siinä kuin heikkoitsetuntoinen haluaa tuhota pahan olonsa kohteen, positiivista kateutta tunteva ajattelee, että miksen minäkin voisi menestyä, kun toinenkin on menestynyt noin hyvin. Tällöin kateus toimii itsensä kehittämisen välineenä. Valitettavasti tällainen kateuden laji on huomattavan harvinainen.

Kateuden kohde on se, johon itseään vertaa. Positiivinen kateus pitää sisällään ajatuksen "tuohon minäkin pyrin", mutta negatiivinen pyrkii ottamaan toiselta hyvän pois.


Kateus on kaiken pahuuve juur

Tekijät määrittelevät kuusi kateuden muotoa:
  • Kilpaileva kateus on positiivista kateutta, jossa toisen parempi menestys johtaa samanlaisen hyvän tavoittelemiseen kuin toisellakin on - ilman tuhoavaa tai toista vahingoittavaa piirrettä.
  • Masentava kateus on luovuttamista. Omien voimavarojen riittämättömäksi havaitsemista ja liittyy tuhoavan kateuden tapaan heikkoon itsetuntoon. Ihminen on kateellinen ja toteaa, ettei hän pysty tuohon samaan kuitenkaan.
  • Pakkomielteinen kateus on pakkomielteistä kaunaa "menestyvämpää" ihmistä kohtaan ja johtaa yritykseen saada tuhottua toisen hyvä tai se hyvä, mitä toisella on. Työelämässä tämä näkyy toisen työn tulosten tai työtarvikkeiden tarkoituksellista tuhoamista.
  • Vahingoniloinen kateus on kyynärpäätaktiikkaa, jossa ihminen keskittyy vain oman itsensä selviämiseen eikä välitä toisista. Jos toisille käy huonosti kilpailun seurauksena, tällainen henkilö nauttii toisen epäonnistumisesta ja tuntee vahingoniloa toisen epäonnistumisista.
  • Saiturin kateus on tiedon panttaamista ja jopa tiedon hävittämistä. Saituri ei auta toista tiedoillaan ja taidoillaan, vaikka tietäisi sen johtavan parempaan menestykseen ja onnistumiseen. Vain siksi, koska siitä olisi toiselle jotain hyötyä.
  • Aloitteellisesti kateellinen ottaa menestyvän henkilön esikuvakseen ja seuraa menestyvää henkilöä. Tämän voi muuttaa positiiviseksi kateuden muodoksi, jos siihen ei liity toisen vahingoittamisen tarvetta.

Kateus vaikuttaa työn laatuun ja tappaa luovuuden


Kateus saattaa ennen pitkää johtaa siihen, että kateuden kohde alkaa peitellä osaamistaan tai taitojaan, joista toiset ovat hänelle kateellisia. Tämä on luonnollisesti pois työyhteisön menestyksestä. Jos työntekijä kokee saaneensa kateuden takia puukoniskuja selkäänsä, hänen tuottavuutensa laskee ja koko työyhteisö kärsii. Kateuden esiintyminen on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin.

Kateus vaikuttaa työn laatuun. Työn laiminlyömisen lisäksi kateuden kohde voi uupua. Työpaikkakiusaamisen suurimpana syynä on työpaikalla vallitseva kateus. Se taas johtaa virheiden peittelyyn, sisäisestä kilpailusta tulee kyräilyä, epäluuloa, luottamuksen puutetta sekä selän takana puhumista. Ennenpitkää tämä johtaa työntekijöiden sitoutumisen heikkenemistä työhönsä.

Avoin vuorovaikutus ja avoin keskustelukulttuuri, jossa jokainen arvostaa itseään sellaisena kuin itse on, on kateuden vähentämisen kannalta tärkeää. Keskitytään siihen, että jokainen näkee arvokkaan panoksensa työyhteisön menestymisessä ja palkkiojärjestelmienkin huomioidaan kaikkien panos menestyksen tekijänä.

Kun jokaisen panosta arvostetaan, kateudelle on yksi syy enemmän. Positiivisuus synnyttää positiivisen kierteen ja sen sijaan, että kaikki keskittyvät siihen, mikä on huonosti, mietitään sitä, missä voisimme olla vielä parempia. Yhteishenki parantaa tuloksellisuutta, mutta tekijät huomaavat kovan yksilöllisen kilpailun johtavan kateuden ilmapiiriin. Yhteishengen parantamiseksi pitäisikin huolehtia siitä, että ihmiset tuntevat toisensa riittävän hyvin.

Linkkejä:
MTV 3: Kateus lisääntynyt työpaikoilla
YLE Puhe: Kateus tappaa luovuuden
Pirkko-Liisa Vesterinen: Kateus työelämässä
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis...
1 kommentti
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »