I write in margins

Kaikki, jotka tuntevat minut tietävät myös, että olen jalkapalloihminen. Jalkapallo ei ole minulle ainoastaan otteluita Lerkendal- tai Veritas-stadioneilla, vaan myös jalkapallon historia ja jalkapallokulttuuri ovat lähellä sydäntäni. Tänään oli sykähdyttävä päivä juuri tämän viimeksimainitun kannalta. Aarre ullakolta Muutama vuosi sitten kohnatessani kesäpaikkamme ullakkoa käteeni osui veikkauskuponki vuodelta 1955. Pelipäivät mestaruussarjan ja Suomensarjan peleille olivat 6.-7.8.1955. Kuponki oli täyttämätön ja erinomaisessa kunnossa - ja se henki mennyttä suomalaisen jalkapalloilun ensimmäistä "kultakautta" joka alkoi Helsingin olympialaisista vuonna 1952 ja jatkui pitkälle 1960-luvulle. Monissa katsomoissa viihtyi tuolloin enemmän väkeä kuin huippuottelut vetävät nykyisin. TPS rikkoi 1960-luvun alussa ensimmäisenä joukkueena yli 50.000 katsojan rajan kotiotteluissaan. 60-luvun katsojakeskiarvot olivat yli 3000, kun viime vuona yllettiin hieman yli kahdentuhannen (2...

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...

Ovatko turkulaiset sokeita, millaisen kulttuurihistoriallisen aarteen he omaavat vanhoissa puutaloissaan? Talovanhus toisensa jälkeen uhkaa väistyä kerrostalokolossien alta. Sininen talo, Ratakadun talot, Torinkulman talot ja nyt Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen 1800-luvun lopulla rakennetut hienot puutalovanhukset. Sylttytehtaat johtavat jälleen Turun kaavoitusvirastoon, joka vähät välittää historiastaan ja taitaa tulkita perustuslaillista omaisuuden suojaa sillä, että omistajalla ei ole velvollisuutta korjata vanhaa, vaan rakentaa tilalle uutta. Kaavoittaja perustelee purkupäätöstään sillä, että matalien puutalojen jyrääminen ja 8-9 kerroksisen kerrostalon rakentaminen yhdenmukaistaisi kaupunkikuvaa. Itselle rikas kaupunkikuva merkitsee historiallisia kerrostumia. Historiaa ja uutta rinta rinnan. Ei "yhdenmukaisuutta". Luulin, että DDR:läinen kaupunkisuunnittelu olisi jo menneisyyttä. Muttei täällä meillä Turussa. Yksi tärkeimpiä syitä Turkuun muuttamisellemme ol...

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...

Luennoin loppuiltapäivällä Taideakatemiassa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteisellä luennolla bloggaamisesta. Luentoyleisönä ovat kuulemani mukaan AMK:n elokuvan, journalismin ja mainonnan suunnittelijaopiskelijat, mainonnan suunnittelijat, käsikirjoittajat, aikuisopiskelijat sekä luovan kirjoittamisen opiskelijat. Tämä luento ei kuitenkaa keskity niinkään kirjoittamiseen kuin blogeihin yleisenä ilmiönä, niiden historiaan ja kehittymiseen. Mielestäni taustojen ja blogimekanismien tunteminen auttaa kirjoittajia löytämään kohderyhmänsä ja hyödyntämään kenties myös oikeita työkaluja tavoitteensa saavuttamiseksi. Itselleni oli yllätys, että jopa 11% bloggaajista ansaitsee leipänsä bloggaamisella (esitys alla Prezinä, saat sen esiin klikkaamalla tämän jutun suuremmaksi).