Martin helmet IV: Turun viimeinen lippakioski

Milloin viimeksi ostit kukkia rakkaallesi? Ellet ole ostanut pitkään aikaan, niin ylihuomenna ystävänpäivänä on hyvä syy ostaa ilman, että kukkakimpulla on anteeksipyytämisen maku.

Itse otin varaslähdön ystävänpäivään tänään ja vierailin Martin kukkakioskilla Stålarminkadun varrella. Tiesitkö, että kyseessä on Turun viimeinen yhä päivittäisessä käytössä oleva lippakioski? Lienee myös yksi Suomen viimeisimmistä.

Joten ylihuomenna sinulla on mahdollisuus tehdä kulttuuriteko ja kannattaa sekä kulttuurihistoriaa että marttilaista pienyrittäjyyttä. Sen sijaan, että ostaisit marketista kasvottoman kukkakimpun, kävele Stålarminkadulle ja osta kimppu kullallesi. Kioski on varsin suosittu paikallisten keskuudessa ja sillä on oma vakiintunut asiakaskuntansa - onhan se palvellut marttilaisia jo vuosikymmenten ajan.

Kukkia ostaessani keskustelin kukkakauppias Riitta Saarion kanssa. Hän kertoi toimineensa Martissa jo 30 vuoden ajan, mutta kioski on tätäkin vanhempi. Se on rakennettu joskus 1940-luvulla, siis joskus 70 vuotta sitten! Hugon tietotoimisto, eli kantispöytä vahvistaa tiedon. Valmistellessani blogikirjoitusta pyysin heiltä ensimmäisiä muistoja kioskista ja se on ollut paikallaan kuulema aina. Kantispöytä ei ole koskaan väärässä.

Martin kukkakioski sijaitsee vilkasliikenteisen Stålarminkadun varrella kauniin puutaloalueen kainalossa. Kioski on avoinna joka päivä. Arkisin kello 15 - 19, lauantaisin 13 - 19 ja sunnuntaisin 11 - 18. Hyvä nyrkkisääntö on siis työpäivän jälkeen kotiin mennessä. Kioskin aukiolo näkyy myös myyntiluukun yläpuolella olevasta lampusta. Kun se palaa, kioski on auki.

Martin kukkakioski rakennettiin 1940-luvulla. Valon palaessa kioski on avoinna.

Kukkakioski sijaitsee Mestarinkadun hienojen puutalokortteleiden kainalossa Stålarminkatu 10:ssä.

Aukioloajat.

Tänään ostin kympillä neilikoita - perinteisiä kukkia perinteisestä kioskista.

Martin kukkakioski Stålarminkadun "kolmiossa". Kuva vuodelta 1983, vuosi siitä, kun nykyinen yrittäjä perusti liikkeen. Kuva martinranta.info/Martti Waldén.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29

Lue lisää »

Today's Rudolf Koivu would be a Game Designer

Rudolf Koivu (1890 - 1946) is one of the illustrators which has affected me most. Even if Finland's most known illustrator died already in 1946 there is no one which has escaped Koivu's sensuous lines, magical creatures from childrens' stories and Christmas cards. I claim, Koivu is for Finns the same than Carl Larsson for Swedes or Mucha for Czechs. Or perhaps even more than that. Last summer I visited an exhibition full of Koivus drawings to different Childrens' stories. It blew my mind out. Pictures to the stories by Grimm, Topelius, Andersen were all presented. Thinking of the fact that the world was not full of images Koivu's characters, trolls, sceneries and mystical creatures were amazingly original ones. Unlike today's illustrator who has grown in a world full of images, Koivu had to bring these creatures from his mind. That is a thing which often has been neglegted. My first memories of Koivu, though I did not know that by then, were the sensuous cov

Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis

Lue lisää »

I write in margins

Hae tästä blogista