I write in margins

Tänään tulin iloiselle tuulelle luettuna Facebookiin jaetun Turun Sanomien uutisen. Eerikinkadun ja Koulukadun kulmassa olevat puutalot säiilytetään - rakennetaan ensiselleen. Muutama viikko sitten kirjoitin pöyristyneenä uutisesta, jossa kerrottiin turkulaispoliitikkojen olevan kallellaan kaavoitustoimenjohtajan Markku Toivosen esitykseen purkaa 1800-luvulla rakennetut puutalot. Talojen kohtalosta olltiin väännetty pitkälti toistakymmentä vuotta ja nyt näytti siltä, että "kaupunkikuvan yhtenäistämisen nimissä" vanhoista taloista voitiin virkamiesnäkemyksen mukaan päästä eroon. Museotoimi ja tietyt kansalaispiirit vastustivat tätä ja esittivät rakennusten säilyttämistä. Myös rakennukset omistava rakennusliike ilmoitti tyytyvänsä poliitikkojen päätökseen. Virkakoneiston mukaan purkaminen olisi kuitenkin paras vaihtoehto. Usko kunnallisdemokratiaan ja kansalaisvaikuttamiseen palasi Uskoni kunnallisdemokratiaan alkoi kuitenkin palata, kun rakennuslautakunta vieraili ki...

Ovatko turkulaiset sokeita, millaisen kulttuurihistoriallisen aarteen he omaavat vanhoissa puutaloissaan? Talovanhus toisensa jälkeen uhkaa väistyä kerrostalokolossien alta. Sininen talo, Ratakadun talot, Torinkulman talot ja nyt Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen 1800-luvun lopulla rakennetut hienot puutalovanhukset. Sylttytehtaat johtavat jälleen Turun kaavoitusvirastoon, joka vähät välittää historiastaan ja taitaa tulkita perustuslaillista omaisuuden suojaa sillä, että omistajalla ei ole velvollisuutta korjata vanhaa, vaan rakentaa tilalle uutta. Kaavoittaja perustelee purkupäätöstään sillä, että matalien puutalojen jyrääminen ja 8-9 kerroksisen kerrostalon rakentaminen yhdenmukaistaisi kaupunkikuvaa. Itselle rikas kaupunkikuva merkitsee historiallisia kerrostumia. Historiaa ja uutta rinta rinnan. Ei "yhdenmukaisuutta". Luulin, että DDR:läinen kaupunkisuunnittelu olisi jo menneisyyttä. Muttei täällä meillä Turussa. Yksi tärkeimpiä syitä Turkuun muuttamisellemme ol...