I write in margins

Juttelin tänään lounaalla kollegan kanssa suomalaisen television tarjonnasta. Puheenaiheina oli mm. tosi-tv -sarjojen ehtymätön virta sekä television lukuisat ruokaohjelmat. Hän kertoi jonkun laskeneen, että yhden päivän aikana pelkästään ruokaohjelmia tuli eri kanavilta reilut 20 kappaletta. Siitä tuli mieleeni, että ruokahan on myös yksi suosituimpia blogiaiheita. Kauniit kuvat ja hienosti tuunatut reseptit houkuttelevat lukijoita. Mitäpä, jos yhdistäisinkin - kun vbloggaus hurmoksen aallonharjalla nyt surffaan - videobloggauksen ruokablogeihin. Mitäpä jos hylkäisin hienot kuvat ja gourmeereseptit. Kertoisin kameran edessä ihan tavallisen suomalaisen miehen tavalliselle suomalaiselle perheelle tekemästä tavallisesta suomalaisesta ruoasta. Eikö wokkikin ole nykyisin suomalaista? Ei kikkailuita, ei hienostelua, ei sosiaalisen median jakoja. Paitsi tietysti tämä vkokkausvideo! Valmistin Intialais-kantonilaista vihanneswokkia Ruoan nimi määräytyi sen mukaan, mitä mausteita ...

Tai kesäset varpaat rannalla ja sienisaalis korissa.  Tänään minua puri vlogikärpänen kommentoidessani Toni Nummelan mainiota selostusta siitä, miksi hän alkoi tehdä vlogia Youtubeen. Itse hyppäsin samalle epämukavuusalueelle ja päätin kokeilla itsekin. Aloitin varovasti kommentoimalla - ja nyt omalla ekalla vloggauksellani. Maailma, täältä minä tulen! Huomautettakoon, että tämän Syksyn lehdet sosiaalisessa mediassa -vlogaustani ei kannata ottaa aivan liian vakavasti. Parempi jakaa kuin olla jakamatta. Kyseinen vlogipostaus on kuvattu, editoitu ja jaettu julkiselta paikalta Martin sydämestä.

Ystäväni sosiaalisessa mediassa, Toni Nummela, otti rohkean askeleen mukavuusalueensa ulkopuolelle ja alkoi videoblogata omalla YouTube -kanavallaan . Tonin videoita on ollut ilo katsoa. Toisin kuin monet muut meistä, Toni on hyvä esiintyjä ja hänellä on myös kiinnostavaa sanottavaa. Lisäksi Tonin videotkin ovat teknisestikin esimerkillisiä. Mutta mitäpä muuta voi odottaakaan henkilöltä joka on tuttu striimaus.fi blogisivustostaan ja SomeTime -tapahtuman videostriimauksesta. Toni heitti haasteen meille, jotka olemme aktiivisia tekstinikkareita tai kuvien jakajia sosiaalisessa mediassa ja kysyi, miksemme heittäytyisi kameran eteen ja alkaisi vlogata. Niin miksei. Päätin ottaa itse tuon askeleen. Viihdyn yleisön edessä ja esiintyminen isoille yleisölle on mielestäni hauskaa. Jollain tavalla kylmään nettikameran linssiin tuijottaminen ei ole ominta itseäni. Mutta päätin ottaa tämän askeleen. Ja kärpänen puraisi. En usko, että kyseinen videokommentti Toni Nummelalle jäi ainoak...