Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2013.

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse

Trokaatko viinaa alaikäiselle?

Törmäsin tänään hienoon ulkomainokseen, jonka viestin soisi menevän perille kaikille meille vanhemmille. Olen törmännyt fiksuihin ihmisiin, jotka avoimesti kertovat ostavansa viinaksia perheensä nuorimmille "koska saavathan he alkoholinsa ostettua muutakin kautta" tai kertovat, että varhaisteini saa maistella vaikkapa kuohuviiniä perhejuhlissa. Vanheimpainliiton kampanja niitä isiä ja äitejä vastaan, jotka osoittavat rakkautta lapsilleen ostamalla heille alkoholia. Sitäkö on nykyvanhemmuus? Olipa kyse duunarista, toimistotyöläisestä, opettajasta tai jopa sosiaalialalla työskentelevästä, näyttää siltä, että monien mielestä on ihan OK, että alaikäinen saa maistella alkoholia perhejuhlissa tai teini saa mukaansa mäyräkoiran lähtiessään ulos kavereidensa kanssa. En ole julkisesti arvostellut tuttaviani, jotka näin tekevät - tosin olen maininnut, etten itse tekisi koskaan näin. Alkoholiin, olivatpa ne sitten mietoja tai väkeviä, ehtii kyllä tutustua täysi-ikäisenäkin. Va

Turkulaiseen on vaikea tutustua, ei marttilaiseen.

Kun olin muuttanut Norjasta Suomen Turkuun monet sukulaiset ja tuttavat kysyivät, että olenko tutustunut yhteenkään syntyperäiseen turkulaiseen. Olen yrittänyt selittää, etten asu Turussa, vaan Martissa ja että täällä on ihan toisenlaisen meininki. Martissa tutustuu toisiin olemalla aktiivinen ja osallistumalla rientoihin. Itse olen tutustunut eri tyyppeihin tietysti puutalomme pihapiirissä, mutta ennenkaikkea Hugon erilaisissa ohjelmallisissa illoissa. Ja siellä ennenkaikkea jokaviikkoisessa pubivisailuissa. Useat osallistujat ovat viettäneet koko ikänsä Martissa tai tietäneet haluavansa marttilaisiksi ja asuvat jo ties kuinka monennessa asunnossaan kaupunginosan rajojen sisäpuolella. Niinpä tiedän, että kun alkuillasta pysähdyn Hugoon kahvikupilliselle tai myöhemmin poikkean olohuoneessa Krombacherilla, että löydän sieltä monia tuttuja kasvoja, joiden kanssa heittää mielipiteet maailmanmenosta ja elosta muutenkin. Asiaan kuuluu ystävällismielinen naljailu tietokilpailussa huonomm

Sähköautoilua ei tueta Suomessa

Norjassa kaikki on kalliimpaa Suomeen verrattuna - paitsi katkaravut ja sähköautot. Norjassa ympäristöystävällistä autoilua tuetaan voimakkaasti autoalan, valtion ja kuntien toimesta. Sähköautoilla ei ole autoveroa, niillä on alhaisempi vuosittainen auton käyttömaksu, alhaisemmat rekisteröintikustannukset ja ennenkaikkea sähköautoilla pääsee tietulleista läpi ilmaiseksi (odottakaa vain, pian se on täällä meilläkin. Tavalla tai toisella), ei tarvitse maksaa kadunvarsipysäköinnistä ja voi ajaa jopa bussikaistaa pitkin. Ei ihme, että sähköautoja on Norjassa enemmän kuin missään muualla. Toki poliitikotkin ovat huomanneet tämän ja ironisesti jotkut päättäjät ovat jo alkaneet vaatia sähköautoilun saamien etujen poistamista tai ainakin radikaalia vähentämistä. Toistaiseksi etuihin ei kuitenkaan ole puututtu. Norjan sähköautomyönteinen politiikka näkyy myös maailmanlaajuisissa sähköautojen myyntitilaistoissa. Norjalaisten sähköautojen volyymi maailmanlaajuisesta vuosituotannosta on huim

Customer Care Service @ Björn Borg: Excellent, fast, polite

I have a habit when cruising on a Baltic Sea. Always when Viking Line I purchase a new set of Björn Borg panties. Recently I purchased boxer shorts which were immediately damaged after the first wash. Yes, I can do my laundry. Don't worry about that. I just returned from the sauna and selected those panties - but instead of jumping in I thought that I should actually make a complaint for their customer services. It actually pisses me off to find a relatively highly priced item with defects. And we could actually make complaints even more: when receiving bad service or defect products. So I put Björn Borg's customer service to the test. What happens, how do they respond and how fast. 1st contact. email 22.1.2013, 22:41 Kära kundtjänst, Jeg er en stor fan av Björn Borgs produkter. Hver gang jeg tar båten (Viking Line) mellom Finland og Sverige, har jeg en "dårlig" vane for å kjøpe et par av BB's boxershorts. Dere har kjempekule ferger og designet passer

Internetin muisti on pitkä. Viestintätoimistollekin.

Luin päivän Kauppalehdestä aivan mainion uutisen. Pressfoton historiallinen uutiskuva päätyy museokeskuksen perustamaan journalistiseen kuva-arkistoon. Näin pala suomalaista journalistista historiaa saa ansaitsemansa kohtalon. Kävin viime keväänä Helsingissä katsomassa Finlandia-talossa arkiston helmiin perustuvan näyttelyn. Näyttely oli osa Helsingin designpääkaupunkivuotta. Kauppalehdessä markkinointiveistintätoimiston edustaja kertoo lahjoituksen perusteeksi sen, etteivät he löytäneet riittävän kiinnostavaa liiketoimintakonseptia kuvien ympärille ja siitä johtuen taloudellinen intressi vaihtui yhteiskuntavastuuksi ja kuvien lahjoittaminen tuli ajankohtaiseksi. Loistava juttu ja todellinen kulttuuriteko! Hetkinen. Muistan näyttelyn yhteydessä käydyn keskustelun ja uutisoinnin Pressfoton kuva-arkistosta. Nopea google-haku löysikin YLE:n uutisen viime vuodelta: Helsinki-näyttelyllä etsitään ostajaa Pressfoton jättiarkistolle Miksi "New Speak"? Miksi peittää kiertoil

Poliisi parkkeeraa Turussa

Kävin alkuillasta kaupassa ja törmäsin kiinnostavaan tulkintaan tieliikennelaista. Hieraisin silmiäni ja havaitsin, että virkavaltahan siinä on pysäköinyt varsin mallikkaasti. Mitä sanookaan tieliikennelaki? Tieliikennelaki §26 Pysäyttäminen ja pysäköinti Ajoneuvon saa tiellä pysäyttää tai pysäköidä vain oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman kauas ajoradan keskeltä. Poliisi parkkeeraa Turussa. Tosin saattaa olla hyvinkin todennäköistä, että kissalan pojat olivat hälytysajossa ja tämä oli tilanteen kannalta nopein ja tarkoituksenmukaisin tapa vetää parkkiin ja rynnätä tilanteeseen. Kenties tuo tunnukseton valkoinen pakukin on virkavallan auto. Mene ja tiedä. Siniset valot eivät kuitenkaan vilku ja minulle tuosta olisi rapsahtanut sakko. Niin tai näin, kuvahan on selvää some-kamaa :)

1787 rakennettu talo maantasalle - Turun rakennuslautakunnan vauhdikas aloitus

Läntinen Rantakatu 27. Purettava vuonna 1787 rakennettu osuus vasemmalla Herrainpolulla (oven oikealla puolella olevan vasemman valkoisen pystylaudan jälkeen). Talo sijaitsee Aurajoen rannalla aivan ydinkeskustassa. Monelta saattoi jäädä huomaamatta viime keskiviikkona Turun Sanomissa julkaistu uutinen, jossa kerrottiin Läntinen Rantakatu 27:ssä olleen vuonna 1787 rakennetun vanhan [siipi]rakennuksen purkamisesta. Turun tuore rakennus- ja kaavoituslautakunta aloitti toimintansa railakkaasti ja hyväksyi taloyhtiön ehdotuksen Sergio's ravintolan siipirakennuksen purkamisesta. Kuvaavaa on, että Turun museotoimi ja naapuritaloyhtiö vastustivat rakennuksen purkamista. Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani ilmaisin, Turun vanhat rakennukset ja historialliset kerrostumat olivat yksi keskeisiä vaikuttimia siihen, miksi valitsimme uudeksi kotikaupungiksemme Turun kahdeksan vuoden ulkomailla asumisen jälkeen. Valitettavasti kerta toisensa jälkeen varsinkin teknisen puolen pää

Martti is State of Mind

Asun Martin kaupunginosassa Turussa. Tänään puutaloalueella kävellessäni ajattelin [jälleen kerran], että tämä on hieno paikka. Oli lottovoitto, että päädyimme paluumuuttajina Norjasta tähän kaupunginosaan. Täällä on tekemisen meininki. Kaupunki lakkautti Martin sivukirjaston vuonna 2009. Sen sijaan, että marttilaiset olisivat käpristyneet kuoreensa ja surkutelleet kohtaloaan, kaupunginosa-aktiivit perustivat Kulttuuriolohuone Martin . Kaupunginosalaisten omasta kirjastosta löytyy tänä päivänä lainattavaksi noin 17.000 nidettä. Lisäksi olohuoneessa järjestetään paljon mielenkiintoista toimintaa, taidenäyttelyitä, runoiltoja, keikkoja ja paljon muuta. Martin sydän, ainakin itselleni, on vuonna 1974 perustettu Pippurimylly ja ennenkaikkea sen myöhäisempi laajennusosa, kortteliravintola Hugo  (1993 alkaen). Toisinkuin eräs keskustassa oleva tunnettu pitseria sitkeästi väittää, Turun ensimmäinen pizza tarjottiin Pippurimyllyn avajaispäivänä 18.7.1972. Tämä tehnee paikasta todennäköis

Vastinetta verorahoille

Talvi on oikeastaan varsin hienoa aikaa.  Tänä talvena olen käyttänyt ahkerasti Turun vapaa-aikatoimialan liikuntapalvelukeskuksen (onpas muuten aikamoinen sana :)! ) turkulaisille tarjoamia luistelujäitä. Vähä-Heikkilässä, Puropellossa sekä erityisesti Parkin kentällä. Kaksi ensimmäistä ovat perinteisiä vesiletkulla jäädytettäviä kenttiä ja viimeksi mainittu on tekojäärata jäädytyskoneineen. Koneellisella jäädytyksellä kenttä on toki tasainen, muta myös muut kentät ovat erittäin hyvässä kunnossa. Puropellon luistelukenttä, Turku Ilmainen harrastus On ilahduttavaa, että näinä säästämisen ja kulukuurin aikana meillä on edelleen palveluita, jotka ovat meille käyttäjille ilmaisia. Ulkojäät ovat kaikkien käytössä. Toisin kuin jalkapallokentät kesäisin, ulkojäällä on tilaa meille kuntoluistelijoille tai pipolätkän pelaajille. Parhaimmat jalkapallokentät ovat kesäisin aina varattuna urheiluseuroille. Väitän, että Turun urheilukenttien käyttöaste [tavallisten käyttäjien] on talv

Our Kids Learn to be Helpless - Thanks to Tech

Are we making a disservice to our children when they call us when they have a normal real world problem instead of trying to solve them by themselves? Everyday mishaps like missing the bus, getting to the school in time, informing what to eat from the fridge or getting lost from parents in a shop. I claim we do. Instead of getting our children to use their own brains what to do, we solve the problem for them. Kids should learn to handle such situation without parental control or guidance. We prevent a great learning and growing experiences. This phenomena is commonly known as a helicopter parenthood (also known as curling parenthood) Today I realised that there is more and more technology and applications available for helicopter parents. Helicopter parenting is made easy. I read an article on Norwegian inventor Sten Kirkbak who presented a new device in CES 2013. He had loist sight for his 3.5 year old son in a shopping centre in Oslo for 20 minutes. Instead of teaching [in advan

When Nokia Lost its Vision

When I in year 2007 visited both Samsung's and LG's research centres in South Korea, it was easy to see who would be the winners of the era of media convergence . Already then we could see concepts where mobile phone, TV, personal computer and all other home electronics were borrowing features from each others. In addition they would perform tasks together. Our group entering to LG Tower in April 2007. Today we are living in that period where portable devices resemble more and more full blood home entertainment systems, TV's opens up to the internet and offers telecommunication services, washing machines are measuring dirtyness of the clothes and suggest you the right washing program, a fridge will check your shopping list against the items existing in the fridge and removing the ones from the list which you already have in fridge - and so on. And new services are just around the corner. Winners of this competition will be the big Korean manufactures who did not amput

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29

Ovatko turkulaiset sokeita?!

Ovatko turkulaiset sokeita, millaisen kulttuurihistoriallisen aarteen he omaavat vanhoissa puutaloissaan? Talovanhus toisensa jälkeen uhkaa väistyä kerrostalokolossien alta. Sininen talo, Ratakadun talot, Torinkulman talot ja nyt Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksen 1800-luvun lopulla rakennetut hienot puutalovanhukset. Sylttytehtaat johtavat jälleen Turun kaavoitusvirastoon, joka vähät välittää historiastaan ja taitaa tulkita perustuslaillista omaisuuden suojaa sillä, että omistajalla ei ole velvollisuutta korjata vanhaa, vaan rakentaa tilalle uutta. Kaavoittaja perustelee purkupäätöstään sillä, että matalien puutalojen jyrääminen ja 8-9 kerroksisen kerrostalon rakentaminen yhdenmukaistaisi kaupunkikuvaa. Itselle rikas kaupunkikuva merkitsee historiallisia kerrostumia. Historiaa ja uutta rinta rinnan. Ei "yhdenmukaisuutta". Luulin, että DDR:läinen kaupunkisuunnittelu olisi jo menneisyyttä. Muttei täällä meillä Turussa. Yksi tärkeimpiä syitä Turkuun muuttamisellemme ol