I write in margins

Viime viikkoina olen lenkkeillyt ahkeraan ympäri Turkua. Olen mennyt alueille ja kujille, joita en ole aikaisemmin kolunnut ja olen törmännyt toinen toistaan hienompiin turkulaisiin rakennuksiin. Mutta olen havainnut fiilisteleväni rakennuksia, joille ei arkkitehtuuripalkintoja ole myönnetty ja jotka eivät arkkitehtuurikirjojen kansia koristaisi. Tämä on ylistyslaulu rumuuden estetiikalle. Arkkitehtuurille, jota yleisimmin pidämme kaupunkikuvan rumistuksena. Mutta arkkitehtuuri on tarpeeksi rumaa, siitä tulee kaunista. Aloin miettiä tätä erityisesti, kun viime viikonloppuna kolusin yliopistomäkeä. Oikaisin lenkilläni kohdassa, josta en ollut aikaisemmin kulkenut. Rakennus sijaitsee yliopistonmäellä Turussa ja sen nimi on Juslenia. Sen on piirtänyt arkkitehti Aarne Ehojoki ja Turun yliopisto on päättänyt purkaa rakennuksen suurimman osan kansaa hurratessa vieressä. Juslenia, Turun yliopistonmäki. Arkkitehti Aarne Ehojoki. Itse kommentoin rakennusta Facebookiin jakamassani kuv...

Kansainvälistykää . Se on arvokas kokemus ja hyödyttää Suomea. Toisen kulttuurin tunteminen ja kielitaito hyödyttää suomalaista talouselämää. Ulkomailla asuminen rikastuttaa elämääsi ja sitä arvostetaan työpaikoilla. Tuttuja lauseita juhlapuheista, mutta mikä on suomalainen todellisuus . Kuinka kansainvälistymistä arvostetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kannustetaanko siihen? Arvostetaanko sitä vaikkapa osana suomalaista lukiotutkintoa? Tulevissa PISA testeissä odottaa ikävä yllätys Eilen Yleisradion sivuilla kirjoitettiin siitä, kuinka suomalainen koulujärjestelmä on PISA-testien menestyshuumassaan vaivihkaa pudonnut kelkasta. Elämässä tärkeiden sosiaalisten ja yhdessäoppimistaitojen sijaan suomalainen lukiojärjestelmä pitää yllä koemenestykseen tähtäävää pänttäämiskulttuuria. Maailman rehtoreiden liiton puheenjohtaja Ari Polla toteaa, että tämän päivän työelämätaidot ovat sosiaalisia taitoja ja ennustaa, että tulevissa taitoja korostavissa PISA-testeissä suomalaisia u...

Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-keskus (Meri) muutti äskettäin Logomo Byrååseen. Näissä vanhaan junien huoltorakennukseen kunnostetuissa avokonttoritiloissa on minunkin työpaikkani. Itselleni avokonttorityöskentely on ongelmatonta, tulenhan perheestä jossa oli seitsemän lasta, mutta aina välillä on tilanne, jolloin haluaisit keskustella puhelimessa toisia häiritsemättä. Tamperelainen Framery Oy kehitti tähän ratkaisun Olin toimistollani, kun tamperelaisen pienen muotoiluyrityksen Vesa-Matti Marjamäki ja Samu Hällfors saapuivat asentamaan avokonttoreihin suunnittelemaansa puhelinkoppia. Kuvaavaa "start-up -hengelle" on, että kyseiset henkilöt toimivat sekä yrityksensä päällikköinä että koppinsa kokoavina tavaratoimittajina. Frameryn perustajat toimittavat tuotteet perille asti. Kopin pehmustetut seinät, penkki ja matto demppaavat kaiun olemattomaksi. Äänieristetty ovi estää puheäänen kantautumisen ulkopuolelle. Seinän värit ja kaluste-elkementit on valittu...

MOT. Kirjoitin veikkausliigakauden alettua suomalaisen jalkapalloilun suuresta ongelmasta. Tasosta ja yleisökadosta. Ilman toista ei tule toista ja peli on joutunut noidankehään, jossa tulosten huonontuessa lehtereille tulee yhä vähemmän ja vähemmän ihmisiä. Yksi aarteistani on ullakolta löytämäni veikkauskuponki vuodelta 1955. Käyttämätön. 1950-60 -luvut olivat suomalaisen jalkapalloilun kulta-aikaa. Tällöin katsojamäärät olivat sellaisia, joista monet nykyseurat olisivat kateellisia. Mitä tapahtui? Jääkiekko tapahtui ja peleistä tämä kaikkein pelatuin, seuratuin ja rakastetuin joutui Suomessa paitsioon. Olen asunut Ruotsissa, Englannissa ja Norjassa, joissa jalkapallon asema merkittävämpänä lajina on kiistaton. Ruotsi on kiinnostava vertailukohde, koska jääkiekko on kasvattanut siellä suosiotaan samalla tavalla, mutta kuitenkaan korruptoimatta jalkapallon suosiota. Menestykset arvoturnauksissa ja osallistumiset euroliigoihin puhuvat puolestaan. Ruotsiin mahtuu kaksi isoa yleisöla...

FC TPS:n ensimmäinen kotiottelu Tapiolan Honkaa vastaan pelattiin Turun urheilupuiston keinonurmella. Koleassa säässä paikalle oli saapunut 1250 katsojaa. Kenttäolosuhteet olivat todella alkeelliset. Suomalainen jalkapallo on nappikauppaa Olin eilen katsomassa Veikkausliigan ottelua, jossa viime vuoden mestari HJK ja hopeajoukkue FC Inter ottivat yhteen Turun Veritas -stadionilla. Paikalle aurinkoisena kevätpäivänä oli saapunut ainoastaan 2050 katsojaa. Tämä antaa kuvan siitä, missä suomalainen jalkapallokulttuuri tarpoo tällä hetkellä. Jalkapallo ei kiinnosta, vaikka kyseessä on upeita elämyksiä ja yhteisöllisiä kokemuksia tarjoava laji. Olen nähnyt paikan päällä kaikki turkulaisjoukkeiden Veikkausliigaottelut tällä kaudella. TPS :n ensimmäiseen peliin Honkaa vastaan Urheilupuiston yläkentälle raahautui 1250 katsojaa. FC Interin ottelut ovat saaneet paikalle 1068 (Jaro) ja 2050 katsojaa. Yhteensä kolmessa ottelussa on ollut siis 4368 katsojaa. Samaan aikaan entisessä koti...

Muutama päivä sitten kirjoitin norjalaisesta tutkimuksesta, jossa vanhempia kehoitettiin kiinnittämään huomiota käyttäytymiseensä. He ovat roolimalleja lapsilleen. Jos tulistut, räyhäät ja kiusaat muita - vaikkapa Internetissä - tulee vastaavanlaisesta käyttäytymisestä hyväksyttävää myös lapselle. Ja tällainen lapsi kiusaa toista lasta useammin. Missä näitä kiusaajavanhempia sitten on? Näyttää siltä, että kaikkialla. Kirjoitukseni jälkeen olen bongannut useita kirjoituksia mediasta, jotka kertovat kiusaavista aikuisista. Kiusaaminen on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme. Miksi tuomitsemme koulukiusaaja lapset, kun joukossamme on koulukisaaja-aikuisiakin. Tässä muutamia havaintoja: Yliopistotutkijoita kiusaavat miehet Yleisradion verkkosivuilla uutisoidaan , kuinka Itä-Suomen yliopiston rasismitutkijat ovat joutuneet järjestelmällisen kiusaamisen ja uhkailun kohteeksi. Postilaatikko täytyy uhkauskirjeissä ja Facebookissa hyökätään tutkijoita kohtaan järjestelmällisesti. Sähköpost...

Norjassa kaikki on kalliimpaa Suomeen verrattuna - paitsi katkaravut ja sähköautot. Norjassa ympäristöystävällistä autoilua tuetaan voimakkaasti autoalan, valtion ja kuntien toimesta. Sähköautoilla ei ole autoveroa, niillä on alhaisempi vuosittainen auton käyttömaksu, alhaisemmat rekisteröintikustannukset ja ennenkaikkea sähköautoilla pääsee tietulleista läpi ilmaiseksi (odottakaa vain, pian se on täällä meilläkin. Tavalla tai toisella), ei tarvitse maksaa kadunvarsipysäköinnistä ja voi ajaa jopa bussikaistaa pitkin. Ei ihme, että sähköautoja on Norjassa enemmän kuin missään muualla. Toki poliitikotkin ovat huomanneet tämän ja ironisesti jotkut päättäjät ovat jo alkaneet vaatia sähköautoilun saamien etujen poistamista tai ainakin radikaalia vähentämistä. Toistaiseksi etuihin ei kuitenkaan ole puututtu. Norjan sähköautomyönteinen politiikka näkyy myös maailmanlaajuisissa sähköautojen myyntitilaistoissa. Norjalaisten sähköautojen volyymi maailmanlaajuisesta vuosituotannosta on huim...