Siirry pääsisältöön

Vuotta myöhemmin - erään blogin dissektio

Nyt on kulunut vuosi siitä, kun aloitin blogaamisen uudestaan. Kirjoitin aikanani huomioita Norjasta suomalaissilmin aikanaan varsin suositussakin blogissani, mutta Suomeen muutettuani kirjoittaminen jäi. Kunnes viime marraskuussa tartuin bloggeriin ja kirjoitin ensimmäisen blogikirjoitukseni liikenneturvallisuudesta. Se oli surullinen tarina.
Yksi ensimmäisistä kirjoituksistani käsitteli, loukkaantuako kun kuvasi alkaa levitä viraalisesti vai nauttiako siitä, että bongasi aiheen, jota ihmiset levittävät mielellään. Otin oheisen kuvan marraskuussa 2012 Kortteliravintola Hugossa. Lopetin jakamisen laskemiset, kun 40.000 jakoa tuli täyteen.


Vuosi pähkinänkuoressa

  • Blogissani on vierailtu 61.191 kertaa
  • Se tekee 5182 vierailua kuukaudessa
  • Olen julkaissut 125 tekstiä, joista suomeksi 58% (72)
  • Keskimääräinen lukijamäärä on ollut 482/postaus
  • Eniten vierailuja blogiini toi tarina Anni-nallesta, josta tuli päivän iloinen uutinen

Suomeksi ja englanniksi

Olen kirjoittanutn tekstini pääasiassa joko suomeksi tai englanniksi. Muutama skandinaviskaksikin kirjoitettu teksti on joukkoon mahtunut. Huomasin varsin pian sen tosiasian, ettei Blogger sopinut joustavaan monikieliseen bloggaamiseen, mutten kuitenkaan enää lähtenyt vaihtamaan alustaa. Halusin kokeilla bloggaamista ainakin vuoden, jotta saan tekemästäni jonkinlaista tilastoa.

Monikielisyydestä johtuen blogini lukijakuntakin on ollut varsin kansainvälistä. Kirjoituksistani suurin osa (58%) on ollut suomeksi, mutta vierailijoista 48% on Suomesta. Maakohtaiset tilastot:
  • Suomi: 29811
  • USA 19891
  • Britania 1569
  • Saksa 692
  • Ranska 471
  • Norja 395
  • Australia 349
  • Ruotsi 349
  • Puola 338
  • Kanada 292
Voisiko tästä kenties päätellä, että minun kannattaisi julkaista jatkossa tekstejä enemmänkin englanniksi?

Suosituimmat postaukset

Suosituin kirjoitukseni oli Anni-Nallesta kertova kuvablogi. Siinä olevaa Facebook tykkää-nappia on klikattu 340 kertaa.

Anni-nalle tarina kertoi Jyväskylästä kadulta löytämästäni nallesta, joka kaipasi pientä emäntääntä. Julkaisin kuvia Facebookisa ja nalle kertoi ikäväänsä ja hämmästeli mukanani paikkoja, joihin sen vein. Todellinen viraalinen satu, joka sai ihmiset elämään mukanani. Tarina päättyi onnellisesti, minulle jäi nallea ikävä ja ihmiset saivat onnellisen lopun. Todiste siitä, että onnelliset tarinat kiinnostavat.

Kirjoitusten TOP 10 (olen lyhentänyt tähän otsikot)
  • Kuinka Anni-nallesta tuli päivän iloinen uutinen
  • Non-esistent Worlds - Science Fiction
  • Grandpa in Wallmart
  • Norwegian Airplane Pilot Drew a Penis
  • 1 - 2 - 3 Arvonnan järjestäminen Facebookissa
  • The Art of Blogging
  • Puheet puhelinkoppien kuolemasta ovat..
  • MTV3:n uusi logo Kikkelit vai tissit?
  • En halua Facebookin lähettävän..
  • Kasvien keruu ja herbaario
Lista oli hyvin erilainen ennen Anni-nallea. Tuolloin kymmenen suosituimman tekstin listalle pääsi hädin tuskin kolme suomenkielistä kirjoitusta.




Liikenteen lähteet

Suuri osa vierailuista näyttää tilastojen mukaan tulevan blogini toisista kirjoituksista (5379). Eli vierailija, joka saapuu blogiini, lukee useamman kirjoituksen. Toiseksi eniten vierailijoita tulee Googlen (2925) kautta tehtyjen hakujen kautta, sitten Facebookin (2898). Twitterin kautta blogiini on tullut 938 vierailijaa.

Omasta näkökulmastani tämä on varsin lohdullista luettavaa. Blogini kautta tulevat ovat sellaisia, jotka ovat kiinnostuneet kirjoittamastani niinkin paljon, että ovat lukeneet toisenkin kirjoituksen. Googlen dominanssi taas kertonee sitä, että olen kirjoittanut aiheista, joista ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja ovat hakeneet lisätietoa netistä. Viraalinen osuus voisi toki olla suurempikin.

Toki siellä on muutama viraalinen ainesosa mukana. Anni-nallen ensimmäistä kuvaa jaettiin Facebookissa lähes 2000 kertaa, StarWars -drinkkikuvaa kymmeniä tuhansia kertoja - mutta Norjan 200.000 klikkausta kerännyttä nastarengas-kirjoitusta eivät nämä kirjoitukset ole päässeet lähellekään.

Yleisblogi vs. aihe


Aiheeni vaihtelevat mediakritiikistä, politiikan kautta, taiteeseen ja yhteiskuntaan. En ole keskittynyt yhteen aiheeseen, vaan olen kommentoinut asioita, jotka kirjoittamisen ajankohtana ovat minua jollain tavalla liikuttaneet.

Hauska kokeilu, jossa minulla on aineistoa jo moneen julkaisuun, on Toni Nummelan vlogiin videoimani palautevideoni innoittamana tehdyt videobloggaukset. Sitä tulen jatkamaan, mutta valitettavasti - tai jotkut saattavat ajatella, että onneksi - minulla on ongelmia tietokoneeni kanssa ja videon renderöinti kaataa sen.

Joten be patient. Hyvää tavaraa tulossa. Ensimmäiset vloggaukseni ovat vielä hakeneet muotoa, mutta substanssi alkaa olla kohdallaan. Mitä tämä sitten tarkoitti. No, se selvinnee minullekin myöhemmin.

Sharing is caring!

Youtube -kanavani (158k katsojaa) löytyy osoitteesta: http://www.youtube.com/roexae
ja minä löydyn Twitteristä @roexae - seurataan toisiamme.

Nyt

Tätä kirjoittaessani blogini laskuri on nyt 62.224 eli 33 uutta klikkausta. Mitähän kautta he tulivat?









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29

Today's Rudolf Koivu would be a Game Designer

Rudolf Koivu (1890 - 1946) is one of the illustrators which has affected me most. Even if Finland's most known illustrator died already in 1946 there is no one which has escaped Koivu's sensuous lines, magical creatures from childrens' stories and Christmas cards. I claim, Koivu is for Finns the same than Carl Larsson for Swedes or Mucha for Czechs. Or perhaps even more than that. Last summer I visited an exhibition full of Koivus drawings to different Childrens' stories. It blew my mind out. Pictures to the stories by Grimm, Topelius, Andersen were all presented. Thinking of the fact that the world was not full of images Koivu's characters, trolls, sceneries and mystical creatures were amazingly original ones. Unlike today's illustrator who has grown in a world full of images, Koivu had to bring these creatures from his mind. That is a thing which often has been neglegted. My first memories of Koivu, though I did not know that by then, were the sensuous cov

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis