Siirry pääsisältöön

Sähköautoilua ei tueta Suomessa

Norjassa kaikki on kalliimpaa Suomeen verrattuna - paitsi katkaravut ja sähköautot.

Norjassa ympäristöystävällistä autoilua tuetaan voimakkaasti autoalan, valtion ja kuntien toimesta. Sähköautoilla ei ole autoveroa, niillä on alhaisempi vuosittainen auton käyttömaksu, alhaisemmat rekisteröintikustannukset ja ennenkaikkea sähköautoilla pääsee tietulleista läpi ilmaiseksi (odottakaa vain, pian se on täällä meilläkin. Tavalla tai toisella), ei tarvitse maksaa kadunvarsipysäköinnistä ja voi ajaa jopa bussikaistaa pitkin.

Ei ihme, että sähköautoja on Norjassa enemmän kuin missään muualla. Toki poliitikotkin ovat huomanneet tämän ja ironisesti jotkut päättäjät ovat jo alkaneet vaatia sähköautoilun saamien etujen poistamista tai ainakin radikaalia vähentämistä. Toistaiseksi etuihin ei kuitenkaan ole puututtu.

Norjan sähköautomyönteinen politiikka näkyy myös maailmanlaajuisissa sähköautojen myyntitilaistoissa. Norjalaisten sähköautojen volyymi maailmanlaajuisesta vuosituotannosta on huima maan kokoon nähden. Reutersin mukaan (2012) Nissanin Leaf-sähköautoja on myyty vuodesta 2010 saakka kaikkiaan 37 285 kappaletta, joista Norjan osuus oli noin 2000 autoa (5.4%). Osuus on vieläkin suurempi Mitsubishin i-Miev malleissa (sisältää Peugeotin ja Citroënin tuotemerkkien alla myydyt mallit). Näitä myytiin kaikkiaan 28000, joista Norjassa 2100 (7.5%). Myönteinen sähköautopolitiikka näkyy siis selvästi. Syyskuussa 2012 sähköautojen osuus kaikista myydyistä autoista oli Norjassa 5.2% (vuoden keskiarvon oltua siihen saakka 2.9%).

Trafin tilastojen mukaan Suomessa myytiin 01-09/2012 vain 38 sähköautoa. Kun Tuulilasi -lehden mukaan tällöin rekisteröitiin 97 141 uutta henkilöautoa, oli sähköautojen osuus kaikista myydyistä autoista ainoastaan 0.04%. Minun piti ihan googlata, miksi tuota mittayksiköksi sanotaan: se on siis 4 prosentin sadasosaa. Sähköautoilun kasvu ei ole päätähuimaavaa. Vuotta aikaisemmin Suomessa myytiin kaikkiaan 33 sähköautoa, joista kaksi päätyi yksityishenkilöille.

Suurin ostopäätökseen vaikuttava asia on luonnollisesti hinta. Suomessa sähköautot ovat vastaavankokoisiin bensiini- tai dieselautoihin verrattuna huomattavasti kalliimpia. Näin Norjassakin, mutta sähköautojen käyttö on tehty niin houkuttelevaksi, että varsinkin kaupunkiliikenteessä se on varteenotettava vaihtoehto. Ilmainen pysäköinti, verottomuus ja bussikaistan käyttö tekevät autoilijan arjesta kieltämättä stressittömämpää.

Lopuksi hintavertailu molemmissa maissa 1.1.2013 voimassaolevista hinnoista. Vertailun vuoksi olen ottanut mukaan samalta autonvalmistajalta myös toisella voimalähteellä käyvän auton, jotta maiden hintataso asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Hinnat olen muuttanut euroiksi tämän päivän kurssin mukaan.


Mitsubishi i-Miev sähköauto
  • Suomessa 32 058 € 
  • Norjassa 26 010 €
Mitsubishi Uusi Outlander 2,0L MIVEC Instyle+ 
  • Suomessa 43 339 €
  • Norjassa 56 680 €
Mutta onko suomalainen liikennepolitiikka veropolitiikkaa? Autovero ja erityisesti polttoainevero ovat valtiolle merkittävä verotulojen lähde, joten jäävätkö ympäristöarvot veronkeruun alle. Valtio keräsi vuonna 2011 polttoaineveroilla (+ ALV) 2,4 miljardia euroa. Mikäli sähköautojen osuus olisi uusista autoista n. 5% merkitsisi se verotuloissa merkittävää laskua vaikka sähköstäkin maksetaan veroa.

Pikainen laskelma valtion verotulojen vähenemisestä yhden auton esimerkillä. Oletetaan, että molemmilla autoilla ajetaan 20.000 kilometriä vuodessa.

Bensiiniauto
  • kulutus 7l / 100km
  • kokonaiskulutus vuodessa: 1400 l
  • hinta  2322 €/v bensiinin hinnan ollessa 1.659€
  • polttoainevero arvonlisäveroineen on 57% summasta
  • valtiolle maksettava vero 1323,88 €/v
Sähköauto
  • kulutus 15kWh/100 km
  • kokonaissähkönkulutus vuodessa: 3000 kWH
  • hinta 450 €/v sähkön hinnan ollessa 0,15kWh. (sisältää kaikki kustannukset)
  • Sähköveron osuus hinnasta arvonlisäveroineen on 29%
  • Valtiolle maksettava vero 130,50 €/v
Valtio menettäisi yhden autoilijan tapauksessa verotuloina 1193,38 euroa vuodessa. Suomessa on 2,6 miljoonaa henkilöautoa. Mikäli sähköautojen osuus nousisi viiteen prosenttiin tästä määrästä (130.000) menettäisi valtiovalta verotuloina 155 miljoonaa euroa.

Onko liikennepolitiikka veropolitiikkaa?

sähköauto, politiikka, tieliikenne, talous
Mitsubishi i-Miev

Lisätietoa sähköautoilusta Norjassa. Norsk elbilforening: Elbilpolitikken virker etter hensikten
Sähköautoilun kustannukset. STEK - sähköturvallisuuskeskus




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29
2 kommenttia
Lue lisää »

Today's Rudolf Koivu would be a Game Designer

Rudolf Koivu (1890 - 1946) is one of the illustrators which has affected me most. Even if Finland's most known illustrator died already in 1946 there is no one which has escaped Koivu's sensuous lines, magical creatures from childrens' stories and Christmas cards. I claim, Koivu is for Finns the same than Carl Larsson for Swedes or Mucha for Czechs. Or perhaps even more than that. Last summer I visited an exhibition full of Koivus drawings to different Childrens' stories. It blew my mind out. Pictures to the stories by Grimm, Topelius, Andersen were all presented. Thinking of the fact that the world was not full of images Koivu's characters, trolls, sceneries and mystical creatures were amazingly original ones. Unlike today's illustrator who has grown in a world full of images, Koivu had to bring these creatures from his mind. That is a thing which often has been neglegted. My first memories of Koivu, though I did not know that by then, were the sensuous cov
1 kommentti
Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis
1 kommentti
Lue lisää »