Siirry pääsisältöön

Suomalainen jalkapallokulttuuri on niin 2050

FC TPS:n ensimmäinen kotiottelu Tapiolan Honkaa vastaan pelattiin Turun urheilupuiston keinonurmella. Koleassa säässä paikalle oli saapunut 1250 katsojaa. Kenttäolosuhteet olivat todella alkeelliset.

Suomalainen jalkapallo on nappikauppaa

Olin eilen katsomassa Veikkausliigan ottelua, jossa viime vuoden mestari HJK ja hopeajoukkue FC Inter ottivat yhteen Turun Veritas -stadionilla. Paikalle aurinkoisena kevätpäivänä oli saapunut ainoastaan 2050 katsojaa. Tämä antaa kuvan siitä, missä suomalainen jalkapallokulttuuri tarpoo tällä hetkellä. Jalkapallo ei kiinnosta, vaikka kyseessä on upeita elämyksiä ja yhteisöllisiä kokemuksia tarjoava laji.

Olen nähnyt paikan päällä kaikki turkulaisjoukkeiden Veikkausliigaottelut tällä kaudella. TPS:n ensimmäiseen peliin Honkaa vastaan Urheilupuiston yläkentälle raahautui 1250 katsojaa. FC Interin ottelut ovat saaneet paikalle 1068 (Jaro) ja 2050 katsojaa. Yhteensä kolmessa ottelussa on ollut siis 4368 katsojaa.

Samaan aikaan entisessä kotikaupungissani Trondheimissa Rosenborgin kolme ensimmäistä kotiottelua ovat houkutelleet Lerkendalin stadionille 58629 katsojaa. Se tekee keskimäärin 14657 katsojaa ottelua kohden. Kaupunki on Turun kokoinen.

FC Inter pelasi ensimmäisen kotiottelunsa Pietarsaaren Jaroa vastaan maanantaina 29.4.2013. Sateisessa säässä paikalla oli järjestäjien mukaan 1068 katsojaa.

Ilman suosittua kotimaista liigaa, ei maajoukkueemmekaan menesty

Moni jalkapallon ystäväksikin tunnustautuva sanoo, ettei viitsi lähteä katsomaan otteluita stadionille, koska suomalainen jalkapallo on niin huonoa. Samaan aikaan kaverit kantavat ylpeinä Gunnersien, AIK:n tai Barcelonan huiveja ja rehvastelevat fanittamisellaan ja jalkapallotietämyksellään. Mutta stadioneille näitä sankareita ei saa.

Niinpä suomalainen jalkapallo on joutunut menestymättömyyden noidankehään. Pelaajille ei ole varaa maksaa kunnon korvausta työstään, koska katsomot ammottavat tyhjillään. Pelaajat lähtevät paremman palkan perässä ulkomaille. Niin sanotut jalkapallotietäjät arvostelevat liigan laatua ja eivät mene katsomoon, koska parhaat pelaavat ulkomailla. Ja suomalaisjoukkue ei pärjää Eurocupeissa, koska parhaat pelaajat on myyty pois.

Eikä pärjää maajoukkuekaan. Useat Eurooppaan siirtyneet suomalaispelaajat eivät pääse maajoukkuetehtävien kannalta riittävän vastuullisiin rooleihin omissa joukkueissaan. Ilman menestyvää kotimaista liigaa saamme heittää hyvästit kansainvälisillä kentillä menestymiselle. Suomen sijoitus FIFA:n ranking-tilastossa on 82. Norjan maajoukkue on sijalla 30. Se on valtava ero.
Viime kauden ykkösen ja kakkosen kohtaaminen nosti katsojaluvun hiuksenhienosti yli 2000:nnen.

Turku - Suomen jalkapallopääkaupunki

Onko jalkapallo sitten niin tylsää, kuin suurin osa tuntuu kuvittelevan. Ei. Esimerkiksi eilinen peli tarjosi muutamia upeita yksilösuorituksia ja lopulta jopa upeaa määrätietoista joukkuepeliä, jossa 0 - 2 alakynteen taipunut kotijoukkue puristi itsensä HJK:n kanssa tasoon. Ennakkoon katsottuna heikompi joukkue (paperilla) osoittikin joukkueena venymiskykyä. Ja tässä on pelin suola. Suurella sydämellä Goljatkin on lyötävissä.

Turussa asiat ovat varsin hyvin kansallisella tasolla tarkasteltuna. Lanseerasin jokunen vuosi someen ja keskusteluihini termin "Turku - Suomen jalkapallopääkaupunki" (väitän, että olin ensimmäisiä, ellen peräti ensimmäinen, joka alkoi käyttää tätä termiä). Olen huomannut käsitteen pulpahtelevan kommenteissa siellä sun täällä.

Suomen jalkapallopääkaupunkiuus kuvastaa sitä upeaa tosiasiaa, että Turulla - ainoana kaupunkina Suomesa - on kaksi Veikkausliigajoukkuetta. Joukkueiden keskinäinen kilpailu on nostanut myös kaupungin joukkueet Suomen parhaimmistoon. Viime vuonna turkulaisjoukkueet olivat toinen ja kolmas. Interin ja TPS:n paikallisderbyt ovat jo monena vuonna keränneet eniten katsojia lehtereille Veikkausliigassa. Tosin trondheimilaissilmin sekin luku on säälittävän pieni.

Jotta suomalainen jalkapallo ja jalkapallokulttuuri voisi kehittyä, vaatii se omistautumista meiltä kaikilta. Ilman yleisöä painimme yhä tulevina vuosina samassa sarjassa Fär-saarten ja Liechtensteinin -kaltaisten jalkapallon jättiläisten kansa.

Minulle omistautuminen tarkoittaa sitä, että käyn katsomassa kummankin turkulaisjoukkueen [lähes] kaikki kotiottelut. Vaikka kannatankin FC Interiä, niin kannatan myös turkulaista ja suomalaista jalkapallokulttuuria. Se on yhtälö, jossa kaikki voittavat.

Seuraavat ottelut Turussa

Turussa päästään katsomaan Veikkausliigaa Veritaksella seuraavasti:
  • TPS - JJK, su 5.5.2013 
  • FC Inter - FC Lahti, to 9.5.2013
  • TPS - FC Inter, kauden ensimmäinen derby, ma 13.5.2013
Ja otteluthan alkavat kello 18:30. 

FC Interin fanikatsomossa kirkastui, mikä merkitys fanien väsymättömässä kannustuksessa on joukkueelleen. Uskon, että lehtereiltä Interin pelaajat ammensivat sen viimeisen vaihteen päälle.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis...
1 kommentti
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »