Siirry pääsisältöön

Aijala. Suomi vuonna 2050?

Keväällä poliisi vapautti Ruotsista kaapatun invalidimiehen, joka oli vangittuna asuntoon Aijakkalassa. Otin selvää paikasta ja se alkoi kiehtoa mieltäni. Onko Aijala Suomi vuonna 2050? Mikä on tämä paikka, josta löytyvät Suomen halvimmat kerrostaloasunnot?

Aijala sijaitsee metsän keskellä Kiskossa, Salossa.

Aijala oli aikanaan menestyvä paikka. Alueella on harrastettu kaivostoimintaa jo 1600-luvulla. Paikan viimeinen kukoistuskausi alkoi 1950-luvulla, kun kaivoksesta löytyi kuparia. Kaivosalueen kupeeseen rakennettiin kaksi upeaa kerrostaloa ja kylä kukoisti. Alamäki alkoi kuparin ehdyttyä 1960-luvun alussa. Kaivoksessa käsiteltiin vielä muualta louhittua rautamalmia 1970-luvun alkuun, kunnes tämäkin toiminta lakkasi. Paikalle jäi tyhjä kaivos ja kaksi upeaa kerrostaloa.

Kaivoksessa toimii nykyään rautaromun keräyspiste

Aijalassa ei ole palveluja. Se sijaitsee keskellä metsää. Asuntojen halpuus ja työttömyys on luonut kylään oman sosiaalisen ympäristönsä, jossa viranomaiset ovat tulleet tutuiksi.

Onko Aijalan nykyisyys Suomen tulevaisuus? Teollisuus katoaa ja jäljelle jäävät sosiaaliset ongelmat ja Suomen halvimmat asunnot. Yhteiskunta, jossa ihmiset tilaavat tavaransa ulkomaisista verkkokaupoista ja jossa ostetaan muualla tuotettuja tavaroita ja palveluita näivettää oman kylän. Vaikka muualla tuotetut tavarat saattavat tuntua halvemmilta, niin olemmeko valmiit asumaan Aijalassa vuonna 2050? Kaikkien valinnoilla on mielestäni merkitystä.

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi23. joulukuuta 2013 klo 10.25

    Kuvasit Aijalaa aika suppeasti. Meistä suurin osa on työssäkäyviä ja lapsiperheitä. Pelkkä vanha kaivosalue ja sen asukkaat ja kahden kerrostalon asukaskunta ei kerro totuutta Aijalasta. Aijala on hyväksyvä kylä, jossa suurin osa asukkaista asuu miellyttävästi omakotitaloissaan rauhassa. Kylä on kerrostaloja lukuunottamatta hyvin yhteisöllinen eikä mikään maailmanlopunpaikka kuten kuvasit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi4. lokakuuta 2014 klo 14.35

      Törmäsin sattumalta tähän juttuun/kuvasarjaan. Olin kaivoksella töissä ja jouduin sen ajan siirtolaiseksi kun työt loppuivat. Seuraan paikkakuntaa lukkarin rakkaudella vieläkin, joten kommentoin näin jälkijunassa. "Pitäjällä" tuntuu tosiaan olevan kovasti tietoa sosiaalisista ongelmista yms., mutta muutama tietämäni asukas on oloonsa tyytyväinen. Eikös se ole kuitenkin pääasia, että viihtyy siinä "halvassa asunnossa"? Asumiskustannukset muuten siellä eivät liene ollenkaan halvemmasta päästä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...
1 kommentti
Lue lisää »