Siirry pääsisältöön

Paskanmakuinen juttu sotkemisesta

Mikä saa ihmisen jättämään kierrätyspisteelle auton akun, kun sen voisi kuitenkin viedä ilmaiseksi kaatopaikkojen ongelmanjätekeräykseen? Tai kodinkoneita, joita esimerkiksi kaatopaikat ja Gigantit ottavat vastaan, koska niistä on jo ostettaessa maksettu ns. ympäristömaksu?

Siivottomuus ja välinpitämättömyys ekopisteillä tuntuu olevan enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Olen kirjoittanut blogissani usein sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä. Jos teet yhteiskunnalle ja muille kansalaisille hyvää, saat sen aina jollain tavalla takaisin. Valitettavasti tämä toimii myös toiseen suuntaan.

Välinpitämättömyys kierrätyspaikoilla ja yhteisroskiksilla kertoo sosiaalisen pääoman puutteesta. Häikäilemättömät individualistit ja "minä-minä -ihmiset tuntuvat ajattelevan, ettei oma "pienehköltä tuntuva" rikkomus ole iso juttu, koska valtaosa kuitenkin noudattaa sääntöjä. Valitettavasti yksi mätä omena saattaa ennenpitkää pilata koko korin.

Kaverini jakoi tänään uutisen, jossa YLE Oulu raportoi yhden ekopisteensä sulkemisesta, koska paikan sotkeminen karkasi käsistä kevään ja kesän kuluessa. Samanlainen kohtalo kohtasi kotiani lähimpänä olevalla kartonkien keräyspisteellä. Ihmettelin monasti paikalle jätettyjä akkuja, kodinkoneita ja sohvia - lopulta tilanne karkasi käsistä ja piste suljettiin. Mätiä omenia alkoi olla liikaa.

Suomusjärven keskustassa Salossa oleva ekopiste kesäkuussa 2013. Kun jätin tänne pahvini, ympäristöön oli  jätetty mm. styroksia ja muuta sinne kuulumatonta tavaraa. 

Ajattelevatko "jätekriminaalit" yhteisvastuullisuuden merkitsevän sitä, että sääntöjä noudattavat kansalaiset maksavat heidän ajattelemattomuudestaan? Ilmeisesti.

Ongelma ei koske vain kaupunkeja. Väitän, että monet kaupunkilaiset vievät ongelman mukanaan myös mökkipaikkakunnilleen. Myös ne, jotka kotonaan toimivat esimerkillisinä kierrättäjinä, alkavat toimia välinpitämöttämästi ja heittävät roskiksiin kuulumattoman jätteensä yhteisroskiksiin. Sotkeminen on suurta isoilla mökkipaikkakunnilla (vrt. Uutinen Salon Seudun Sanomissa Kemiönsaaresta ja Taalintehtaasta).

Kurkistus mökkiläisten yhteisroskikseen saa kierrätys- ja ympäristötuntoisen ihmisen järkkyttymään. Oman mökkini lähellä olevat kaksi yhteisroskista täyttyvät maanantaisen tyhjennyksen jälkeen salamannopeasti vanhoista patjoista, hetekoista, ikkunalasista, rakennusjätteestä, maalitölkeistä ja hajonneista jääkaapeista sekä helloista, jotka pitäisi itse toimittaa kaatopaikalle eikä jättää toisten vastuulle. 

Ajattelutapa "Kyllä ne kuitenkin joku kärrää pois" tai jos piste sattuu olemaan täynnä, heitetään jätteet välinpitämättömästi roskisten viereen ei pidemmän päälle toimi. Uutiset ekopisteiden sulkemisista alkavat olla arkipäivää. Levähdyspaikkojen roskikset ovat alkaneet kadota teiden varsilta (ref.: uutinen Kalevassa).
Kotini lähellä ollut, nyttemmin suljettu kartongin ja paperin kierrätyspiste, jolla vieraillessa ei voinut kuin ihmetellä ihmisten käsitystä siitä, mikä on kartonkia ja mikä paperia.
Kaupunkilaisten ympäristötietoisuus - sillä kaupunkilaisia suurin osa näistä mökkipaikkamme sankareista on - näyttää katoavan sitä mukaan, kun kaupungin silhuetti katoaa peräpeilistä. 




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis...
1 kommentti
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »