Siirry pääsisältöön

Tiedolla, tunteella vai tuurilla?

Olemme kärkkäitä arvostelemaan politiikkaa ja poliitikkoja, mutta millä tasolla on yhteiskuntatietämyksemme? Perustelemmeko kantamme merkittäviin yhteiskunnallisiin asioihin tunteella, tiedolla vai tuurilla?

Poliitikot ja virkamiehet tekevät arvokasta työtä. He ottavat asioista selvää, perehtyvät päätösten taustalla oleviin asioihin ja tekevät puolestamme vaikeita päätöksiä. Ryntäämmekö tunnekuohun vallassa kadulle vastustamaan tehtyjä kipeitä päätöksiä vai luotammeko, että tehdyt kipeätkin päätökset ovat välttämättömiä?

Helsingin Sanomien taannoisen artikkelin mukaan vain kolmannes suomalaisista osaa nimetä nykyiset hallituspuolueet. Se on vähän.

Toteutin tällä viikolla kyselyn, johon osallistui 15 parikymppistä nuorta. Kysymykset testaavat yhteiskunnallista perustietoutta. Lisäksi joukossa oli muutama kysymys Euroopan unionista. EU:n toimintaa määrittelevä perussopimus uusittiin vuonna 2009 ja siinä tehtiin merkittäviä muutoksia mm. EU:N päätöksentekojärjestelmään.

Mutta kuinka moni meistä tietää, mitä ne ovat. Otantani perusteella kansainvälisesti suuntautunut ja asioihin perehtynyt nuori aikuisväestö ei ainakaan. Eivätkä vanhemmatkaan. Yllättävintä oli, ettei kansalaisaloitetta koskeevaan kysymykseen osattu antaa täydellistä vastausta (yhtä lukuunottamatta) vaikka kyselypäivänä tehty kansalaisaloite teki historiaa.


Kysymysten maksimipistemäärä on 24. En kerro, vastausten vaikeuttamiseksi, mikä on pistemäärä kussakin kysymyksessä. Se vaihtelee siinä kysyttyjen asioidenmukaan.

Vastaajien keskiarvo oli 6 pistettä. Parhaat tulokset 12, 10 ja 9. Kaksitoista on erinomainen tulos.

Tee testi. Mitä saisit? Kirjoitan vastaukset alla olevaan kommenttikenttään. Ole kuitenkin rehellinen itsellesi. Älä lunttaa.Tiedätkö vai vastaatko tuurilla?

  1. Täydennä lause. ”Valtiovalta Suomessa kuluu kansalle, jota …
  2.  Luettele hallituspuolueet (mahd. lyhenteet riittävät). Kuka toimii valtiovarainministeriönä ja mitä puoluetta hän edustaa? 
  3.  Jotta kansalaisaloite otetaan eduskuntaan lakialoitteena, mitkä kaksi ehtoa on täytyttävä vähintään? 
  4.  Mitä tarkoittaa rahoitusvaje?
  5. Mikä on yhteiskunnan ns. kolmas sektori? 
  6. Sinun on kilpailutettava hankintasi EU:n laajuisena kilpailutuksena, kun tavara- tai palveluhankintasi arvo ylittää ______________________ (€)? (vinkki työskentelet muuna kuin valtion keskushallintoviranomaisena)
  7. EU:n päättävät elimet hyväksyivät Lissabonin sopimuksen v. 2009. Mitkä olivat sopimuksessa tapahtuneet merkittävimmät muutokset Suomen ja suomalaisten kannalta?
  8. Nimeä vähintään kuusi yhteiskuntapolitiikan osa-aluetta.
  9. Mikä on Suomen valtion budjetti vuodelle 2013?
  10. Mikä on ainoa lakisääteinen lautakunta kunnassa?
 
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Jarmo Roksa23. maaliskuuta 2013 klo 12.33

    1. Täydennä lause. ”Valtiovalta Suomessa kuluu kansalle, jota …
    edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. (1 piste)

    2. Luettele hallituspuolueet (mahd. lyhenteet riittävät). Kuka toimii valtiovarainministeriönä ja mitä puoluetta hän edustaa?
    Kansallinen kokoomus, Suomen sosialidemokraattinen puolue, Suomen kristillisdemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto.
    Jutta Urpilainen (SDP) (1 piste / oikea vastaus, -1 pistettä väärästä)

    3. Jotta kansalaisaloite otetaan eduskuntaan lakialoitteena, mitkä kaksi ehtoa on täytyttävä vähintään? Kerättävä 50.000 nimeä kuudessa kuukaudessa (2 pistettä)

    4. Mitä tarkoittaa rahoitusvaje? Julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat. (1)

    5. Mikä on yhteiskunnan ns. kolmas sektori? Vapaaehtoissektori/kansalaisyhteiskunta/järjestösektori/riippumaton sektori (yksi näistä riittää, 1 piste)

    6. Sinun on kilpailutettava hankintasi EU:n laajuisena kilpailutuksena, kun tavara- tai palveluhankintasi arvo ylittää 200.000 (€)? (vinkki työskentelet muuna kuin valtion keskushallintoviranomaisena) (1 piste)

    7. EU:n päättävät elimet hyväksyivät Lissabonin sopimuksen v. 2009. Mitkä olivat sopimuksessa tapahtuneet merkittävimmät muutokset Suomen ja suomalaisten kannalta? Aseellisen tai terrori-iskun uhatessa voi pyytää [sotilaallista] apua EU:n jäsenvaltioilta, komissaarien määrä vähenee 2/3 jäsenvaltioiden määrästä, [ministeri]neuvostossa siirrytään yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin (55%jäsenvaltioista/65%kansalaisista) (3 pistettä, EU:n presidentti ja "korkea-arvoinen edustaja ja niiden mainitseminen ei tuo pisteitä)

    8. Nimeä kuusi yhteiskuntapolitiikan osa-aluetta. sosiaalipolitiikka, talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka, innovaatiopolitiikkaa, työpolitiikka, kulttuuripolitiikka, liikennepolitiikka, koulutuspolitiikka (6 pistettä)

    9. Mikä on Suomen valtion budjetti vuodelle 2013? 54 miljardia euroa (1 piste)

    10. Mikä on ainoa lakisääteinen lautakunta kunnassa? Tarkastusvaliokunta (1 piste)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...
1 kommentti
Lue lisää »