Siirry pääsisältöön

"Veikkausliigaa" vuodelta 1955

Kaikki, jotka tuntevat minut tietävät myös, että olen jalkapalloihminen. Jalkapallo ei ole minulle ainoastaan otteluita Lerkendal- tai Veritas-stadioneilla, vaan myös jalkapallon historia ja jalkapallokulttuuri ovat lähellä sydäntäni. Tänään oli sykähdyttävä päivä juuri tämän viimeksimainitun kannalta.

Aarre ullakolta

Muutama vuosi sitten kohnatessani kesäpaikkamme ullakkoa käteeni osui veikkauskuponki vuodelta 1955. Pelipäivät mestaruussarjan ja Suomensarjan peleille olivat 6.-7.8.1955. Kuponki oli täyttämätön ja erinomaisessa kunnossa - ja se henki mennyttä suomalaisen jalkapalloilun ensimmäistä "kultakautta" joka alkoi Helsingin olympialaisista vuonna 1952 ja jatkui pitkälle 1960-luvulle.

Monissa katsomoissa viihtyi tuolloin enemmän väkeä kuin huippuottelut vetävät nykyisin. TPS rikkoi 1960-luvun alussa ensimmäisenä joukkueena yli 50.000 katsojan rajan kotiotteluissaan. 60-luvun katsojakeskiarvot olivat yli 3000, kun viime vuona yllettiin hieman yli kahdentuhannen (2036).

Voitte vain kuvitella, millaiset tunnelmani olivat, kun minulle selvisi, mitä kuponkia pidin kädessäni. Olin löytänyt aarteen, jonka vein kesäpaikaltani kotiin kehystettäväksi - ja siitä alkoi muutaman vuoden harmi. Kuponki katosi lähes kahdeksi vuodeksi - kunnes löysin sen tänään! Sen innoittamana halusin alka selvittää, mitä tapahtui elokuussa 1955 suomalaisessa jalkapallossa.

 Veikkausliigan kuponki vuodelta 1955 - kuponki liittyy blogitekstiin.


Mestaruussarjan kausi 1955

Turun Pyrkivä oli voittanut 1954 Mestaruussarjan ja lähti kauteen hienoisena ennakkosuosikkina. Työväen urheiluseurojen joukkueet liittyivät täksi kaudeksi Palloliiton jäseniksi ja Suomalainen jalkapalloilu sai suuren määrän (107) uusia joukkueita sarjatasoille. Ja yleisömäärät alkoivat kasvaa.

Turku oli jo tuolloin yksi Suomen jalkapallopääkaupungeista. Kaupungista löytyi kaksi ylimmän sarjatason joukkuetta (Pyrkivä ja Turun Toverit) ja Suomensarjastakin yksi. Muita useampien joukkueiden palloilukaupunkeja olivat Helsinki, Kotka, Tampere ja Vaasa. Helsinkiläisjoukkueet mestaruussarjassa olivat Helsingin Jalkapalloklubi ja KIF (Kronohagens IF).

Kierroksella 29 vuonna 1955 pelasivat seuraavat joukkueet (suluissa SM= Mestaruussarjaa; SS = Suomensarja, MKS = Maakuntasarja, lisäksi sarjan veikkausvihjeet suluissa sekä toteutuneet tulokset Mestaruussarjan otteluissa)

Haka Valkeakoski - HJK Helsinki (SM, lehtien veikkausvihjeet 1 x 2: 5 1 6), tulos 2 - 1
KIF Helsinki - VIFK Vaasa (SM, 9 1 2), tulos 2 - 1
Reipas Kotka - Pyrkivä Turku (SM, 1 7 4), tulos 2 - 10 

Toverit Turku - KuPS Kuopio (SM, 3 3 6), tulos 2 - 3
VPS Vaasa - KTP Kotka (SM, 9 3 -), tulos 2 -1
HIK Hanko - Drott Pietarsaari (SS, 1 2 9), tulos 2 - 4

TKT Tampere - R.Pallo Rauma (SS, 11 1 -), tulos 1 - 0
TPS Turku - Ilves-Kissat Tampere (SS, 2 1 9), tulos 1 - 2
HPS Helsinki - Jäntevä Kotka (SS, 8 1 3), tulos 2 - 1

KPT Kuopio - KaPa Kajaani (SS, 4 4 4), tulos 1 - 1
Kiri Kotka - LrPT Lappeenranta (MKS, 3 2 7), tulos 1 - 2
KyPa Karhula - Pallo-Kissat Mikkeli (MKS, 4 1 7), tulos 0 -0

Oikea veikkausrivi oli siis: 1 1 2 - 2 1 2 -  1 2 1 - X 2 X
(Tulosten lähde, Suomen urheilumuseo, Palloliiton toimintakertomus 1955, ss 47 - 57)

Suomen mestaruussarjan voitti Kronohagens IF 25:llä pisteellä ennen Valkeakosken Hakan 23:ea ja Vasa IFK:n kolmatta sijaa (21 pistettä). Sarjasta putosivat Kotkan Reipas (8p) sekä Turun Toverit (15p). Sarjanousijoita Suomensarjasta olivat Helsingin Jalkapalloseura ja Tampereen Ilves-kissat.

Minne kuponkini katosi!?

Toin kupongin kotiini vuoden 2011 lopulla, koska halusin kehystää sen kesäpaikkani seinälle. En kuitenkaan tehnyt tätä heti ja kun kehystysvimma iski päälle, en muistanutkaan, minkä kirjan väliin sen olin laittanut. Lähes kahden vuoden epätietoisuus päättyi. Mielikuvani kirjasta oli väärä. Kuponki löytyi tänä aamuna Totoro DVD:n välistä.

Totoron kansien välistä löytyi paljon muutakin historiallista. Verojen maksukuitteja, säännöstely- ja ostokuponkeja ja paljon muuta kehystettäväksi aikomaani.


Löydön innostamana halusin selvittää, mitä tuona elokuisena sarjakierroksella tapahtui - ja onhan se aivan fantastista, että tämä tieto oli haettavissa keittiön pöydän äärestä!

Lähteet:
Palloliiton vuosikertomus 1955 (Suomen urheilumuseo)
Mestaruussarjan kausi 1955 (Wikipedia)
Jalkapallon Suomensarja 1955 (Wikipedia)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...