Siirry pääsisältöön

TrabantTurku II: Kasvatus- ja opetusviraston toimitalo (1973)

Aamulla katuvalojen sammuessa kävelin Puutarhakatua pitkin kohti Käsityöläiskatua. Kadun toisella puolella jylhänä kohoavan Turun kaupungin Kasvatus- ja opetusviraston tornitalon ikkunat pysäyttivät minut jalkakäytävälle.

Julkisivun koneen näyttötaulun kaltaisena hehkuvat ikkunat. Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne Ehojoki.
Ihastelin aamuhämärässä ikkunoista jalokivien lailla hehkuvia ikkunoita. Valoja syttyi ja sammui sitä mukaa, kun ihmiset pistivät aamukaffetta tulille, lähtivät töihin tai astuivat toimistoonsa. Tumma aamuruskon värjäämä taivas heijastui kauniisti mustista lasipunnoista.

Rakennuksen rosoinen ruskea betonipinta on muistuma suomalaisesta peruskalliosta. Se ei noudata uusklassismista tuttua ja Turun puutalokortteleista tuttua pastellia värimaailmaa, vaan 70-luvun alkupuolen tuttuja maanläheisiä värejä.

Ensimmäisen kerroksen tummanruskeat - kirpputorien robusteista Arabian kahvikupeista mielikuvia tuovat - klinkkerilaatat korostivat vaikutelmaa. Tarkasteltaessa lähemmin tiilten pintaa havaitsemme niiden rosoisuuden. Näitä ei ole poltettu liukuhihnalla, vaan jokainen laatta vaikuttaa uniikilta.
Voiko tätä lähemmäs maanläheisen 1970-luvun arkkiväriä, mullanruskeaa, päästä?


Aamuhetki oli kaunis ja nosti tämän rakennuksen välittömästi blogini seuraavaksi kohteeksi. Kuinka tummanruskeaksi liikenteen pölystä värjäytynyt rakennus voikin olla kaunis ikkunoiden loistaessa pilvien tummentamassa marraskuisessa aamussa.

Aikakauden rakennuksia syytetään, etteivät ne sopisi kaupunkimaisemaansa. Uskallan väittää tätä vastaan. Siirryin Käsityöläiskadun toiselle puolelle havainnolluistaakseni, kuinka sulavasti talo sujahtaa etualalla sijaitsevan kaikken rakastaman jugend-arkkitehtuurin kanssa.

Tarkastelemani rakennus valmistui 1973. Uskomatonta, mutta arkkitehdiksi paljastui samainen Aarne Ehojoki, jonka kaksi rakennusta olin nostanut esimerkeiksi jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Sattumaako vaiko uniikin ja hienon käden jäljen tunnistamista kaupunkikuvasta?

Turun kaupungin Kasvatus- ja opetusvirasto. Arkkitehti: Aarne Ehojoki Tulin kuvan osoittamasta suunnasta
Talon yksinkertaiselta näyttävä julkisivu on tarkemmin tarkasteltuna täynnä kiehtovia yksityiskohtia. Yksinkertaisuus on näennäistä. Astu rakennuksen viereen, pistä silmäsi aivan seinän viereen. Katso ylös ja sivuille ja näet hämmästyttäviä yksityiskohtia. En ottanut niistä kuvia laattoja lukuunottamatta. Jätän ne sinun itsesi löydettäväksi.

 Askelta lähempänä graniittina hehkuva ja suomalaisen peruskallion mieleen tuova julkisivurakenne tulee hyvin esiin.


Ja lopuksi: Turun seudun karttapalvelun tiedot talosta:



Rakennustunnus: 853-7-18-7-1
Käyttötarkoitus: Muut kerrostalot
Asuntoja: 32
Valmistunut: 01.01.1973
Kerrosluku: 9
Osoitteet: - Puutarhakatu 14 - Käsityöläiskatu 10

Blogisarja on kunnianosoitus arkkitehtuurille, joka tekee rumuudesta esteettistä ja kalseudesta kauneutta. Kirjoitussarjan tarkoituksena on avata lukija sille, että kauneutta on kaikkalla - kun annamme sille vain mahdollisuuden tulla esiin. Eli ei itketä Turun tautia. Tällä mennään!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...
2 kommenttia
Lue lisää »

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis...
1 kommentti
Lue lisää »

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...
Lähetä kommentti
Lue lisää »