Aamulla katuvalojen sammuessa kävelin Puutarhakatua pitkin kohti Käsityöläiskatua. Kadun toisella puolella jylhänä kohoavan Turun kaupungin Kasvatus- ja opetusviraston tornitalon ikkunat pysäyttivät minut jalkakäytävälle.
Ihastelin aamuhämärässä ikkunoista jalokivien lailla hehkuvia ikkunoita. Valoja syttyi ja sammui sitä mukaa, kun ihmiset pistivät aamukaffetta tulille, lähtivät töihin tai astuivat toimistoonsa. Tumma aamuruskon värjäämä taivas heijastui kauniisti mustista lasipunnoista.
Rakennuksen rosoinen ruskea betonipinta on muistuma suomalaisesta peruskalliosta. Se ei noudata uusklassismista tuttua ja Turun puutalokortteleista tuttua pastellia värimaailmaa, vaan 70-luvun alkupuolen tuttuja maanläheisiä värejä.
Ensimmäisen kerroksen tummanruskeat - kirpputorien robusteista Arabian kahvikupeista mielikuvia tuovat - klinkkerilaatat korostivat vaikutelmaa. Tarkasteltaessa lähemmin tiilten pintaa havaitsemme niiden rosoisuuden. Näitä ei ole poltettu liukuhihnalla, vaan jokainen laatta vaikuttaa uniikilta.
Aamuhetki oli kaunis ja nosti tämän rakennuksen välittömästi blogini seuraavaksi kohteeksi. Kuinka tummanruskeaksi liikenteen pölystä värjäytynyt rakennus voikin olla kaunis ikkunoiden loistaessa pilvien tummentamassa marraskuisessa aamussa.
Aikakauden rakennuksia syytetään, etteivät ne sopisi kaupunkimaisemaansa. Uskallan väittää tätä vastaan. Siirryin Käsityöläiskadun toiselle puolelle havainnolluistaakseni, kuinka sulavasti talo sujahtaa etualalla sijaitsevan kaikken rakastaman jugend-arkkitehtuurin kanssa.
Tarkastelemani rakennus valmistui 1973. Uskomatonta, mutta arkkitehdiksi paljastui samainen Aarne Ehojoki, jonka kaksi rakennusta olin nostanut esimerkeiksi jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Sattumaako vaiko uniikin ja hienon käden jäljen tunnistamista kaupunkikuvasta?
Talon yksinkertaiselta näyttävä julkisivu on tarkemmin tarkasteltuna täynnä kiehtovia yksityiskohtia. Yksinkertaisuus on näennäistä. Astu rakennuksen viereen, pistä silmäsi aivan seinän viereen. Katso ylös ja sivuille ja näet hämmästyttäviä yksityiskohtia. En ottanut niistä kuvia laattoja lukuunottamatta. Jätän ne sinun itsesi löydettäväksi.
Askelta lähempänä graniittina hehkuva ja suomalaisen peruskallion mieleen tuova julkisivurakenne tulee hyvin esiin.
Ja lopuksi: Turun seudun karttapalvelun tiedot talosta:
Rakennustunnus: 853-7-18-7-1
Käyttötarkoitus: Muut kerrostalot
Asuntoja: 32
Valmistunut: 01.01.1973
Kerrosluku: 9
Osoitteet: - Puutarhakatu 14 - Käsityöläiskatu 10
Blogisarja on kunnianosoitus arkkitehtuurille, joka tekee rumuudesta esteettistä ja kalseudesta kauneutta. Kirjoitussarjan tarkoituksena on avata lukija sille, että kauneutta on kaikkalla - kun annamme sille vain mahdollisuuden tulla esiin. Eli ei itketä Turun tautia. Tällä mennään!
Julkisivun koneen näyttötaulun kaltaisena hehkuvat ikkunat. Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Aarne Ehojoki. |
Rakennuksen rosoinen ruskea betonipinta on muistuma suomalaisesta peruskalliosta. Se ei noudata uusklassismista tuttua ja Turun puutalokortteleista tuttua pastellia värimaailmaa, vaan 70-luvun alkupuolen tuttuja maanläheisiä värejä.
Ensimmäisen kerroksen tummanruskeat - kirpputorien robusteista Arabian kahvikupeista mielikuvia tuovat - klinkkerilaatat korostivat vaikutelmaa. Tarkasteltaessa lähemmin tiilten pintaa havaitsemme niiden rosoisuuden. Näitä ei ole poltettu liukuhihnalla, vaan jokainen laatta vaikuttaa uniikilta.
Voiko tätä lähemmäs maanläheisen 1970-luvun arkkiväriä, mullanruskeaa, päästä? |
Aamuhetki oli kaunis ja nosti tämän rakennuksen välittömästi blogini seuraavaksi kohteeksi. Kuinka tummanruskeaksi liikenteen pölystä värjäytynyt rakennus voikin olla kaunis ikkunoiden loistaessa pilvien tummentamassa marraskuisessa aamussa.
Aikakauden rakennuksia syytetään, etteivät ne sopisi kaupunkimaisemaansa. Uskallan väittää tätä vastaan. Siirryin Käsityöläiskadun toiselle puolelle havainnolluistaakseni, kuinka sulavasti talo sujahtaa etualalla sijaitsevan kaikken rakastaman jugend-arkkitehtuurin kanssa.
Tarkastelemani rakennus valmistui 1973. Uskomatonta, mutta arkkitehdiksi paljastui samainen Aarne Ehojoki, jonka kaksi rakennusta olin nostanut esimerkeiksi jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Sattumaako vaiko uniikin ja hienon käden jäljen tunnistamista kaupunkikuvasta?
Turun kaupungin Kasvatus- ja opetusvirasto. Arkkitehti: Aarne Ehojoki Tulin kuvan osoittamasta suunnasta |
Askelta lähempänä graniittina hehkuva ja suomalaisen peruskallion mieleen tuova julkisivurakenne tulee hyvin esiin.
Rakennustunnus: 853-7-18-7-1
Käyttötarkoitus: Muut kerrostalot
Asuntoja: 32
Valmistunut: 01.01.1973
Kerrosluku: 9
Osoitteet: - Puutarhakatu 14 - Käsityöläiskatu 10
Blogisarja on kunnianosoitus arkkitehtuurille, joka tekee rumuudesta esteettistä ja kalseudesta kauneutta. Kirjoitussarjan tarkoituksena on avata lukija sille, että kauneutta on kaikkalla - kun annamme sille vain mahdollisuuden tulla esiin. Eli ei itketä Turun tautia. Tällä mennään!
Kommentit
Lähetä kommentti