Törmäsin viikonloppuna termiin, jonka olen kuullut ohimennen, mutta jonka merkitykseen en ollut syvällisemmin paneutunut: digitaalinen dementia. Ehkäpä meidän kannattaisi antaa aivoillemme ajateltavaa sen sijaan, että haemme instant-tietomme hetitässäjanyt Googlesta.
Saksalainen neurobiologi Manfred Spitzer varoittaa, että tietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden kautta helposti löydettävissä oleva tieto johtaa aivojemme kognitiivisen, tiedostavan, tasoon siten, että muistimme huononee.
Kun kaikki tieto on saatavilla ilman ponnisteluja, aivomme eivät saa riittävästi työtä. Tutkitusti aivosolujen väliset yhteydet kasvavat, kun aivot saavat ravintoa. Aivojen ravinto on ajatteleminen, päätteleminen ja vastausten löytäminen. Olemme ulkoistaneet aivoille tärkeän "ravinnon" Googlelle ja muistamiseen liittyvät osat aivoissamme surkastuvat.
Spitzerin mukaan tietokoneiden käyttö aiheuttaa muistin heikkenemistä. Digitaalinen media aiheuttaa puhe- ja oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, stressiä ja masennustakin. Tulevat diginatiivit viettävät elämästään neljänneksen tietokoneiden parissa ja raportit tietokoneistuneista kulttuureista kertovat, että digitaalinen dementia, digidementia, on jo tosiasia.
Erityisen huolissaan nuorten kognitiivisen muistin heikkenemisestä ollaan oltu Etelä-Koreassa. Asiasta on keskusteltu maassa jo vuosien ajan. Aivojen normaali kehittyminen antaa tasaisesti virikkeitä molemmille aivopuoliskolle, mutta digitaalisiin laitteisiin turvaaminen johtaa oikean aivolohkon kehittymiseen vasemman kustannuksella. Tämä vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja lyhentyneeseen muistamiseen.
Ehkä digiaika vaatii tietoisen aivojen jumppaamisen, joka aktivoi aivoja monipuolisesti erilaisten harjoitteiden avulla. Ensi kuulemalta hassulta kuulostavassa asiassa onkin pointtinsa.
Mikä onkaan tablettien vaikutus lapsen emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Viimesyksyllä lukemani kehityspsykologian kirja oli ajatuksia herättävä teos. En ainakaan jättäisi lastani yksin iPadin kanssa ja nuorenkin kanssa on hyvä viettää pikemminkin aikaa yhdessä tietokoneen ääressä kuin jättää heidät yksin.
iPadeja tärkeämpi askel kouluissamme olisi mielestäni turvata lasten monipuolinen kehittyminen. En usko, että on sattumaa, että Suomi pärjää PISA-testeissä samaan aikaan, kun taide- ja taideaineita tarjotaan kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna paljon. Tai tarjottiin. Tätä tarjontaahan ollaan vähennetty.
Kirjoittaja on tietotekniikkaan ja digitaalisiin palveluihin myönteisesti suhtautuva early adapter, joka haluaa nähdä asioista aina useamman kuin yhden puolen.
Päivitys 20.2.2014, klo 17:28: Lisätty Tietotekniikka lapsenvahtina ja kouluissa kappale sekä väliotsikot.
Saksalainen neurobiologi Manfred Spitzer varoittaa, että tietokoneiden ja muiden mobiililaitteiden kautta helposti löydettävissä oleva tieto johtaa aivojemme kognitiivisen, tiedostavan, tasoon siten, että muistimme huononee.
Ajattelu on aivoruokaa
Kun kaikki tieto on saatavilla ilman ponnisteluja, aivomme eivät saa riittävästi työtä. Tutkitusti aivosolujen väliset yhteydet kasvavat, kun aivot saavat ravintoa. Aivojen ravinto on ajatteleminen, päätteleminen ja vastausten löytäminen. Olemme ulkoistaneet aivoille tärkeän "ravinnon" Googlelle ja muistamiseen liittyvät osat aivoissamme surkastuvat.
Spitzerin mukaan tietokoneiden käyttö aiheuttaa muistin heikkenemistä. Digitaalinen media aiheuttaa puhe- ja oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä, stressiä ja masennustakin. Tulevat diginatiivit viettävät elämästään neljänneksen tietokoneiden parissa ja raportit tietokoneistuneista kulttuureista kertovat, että digitaalinen dementia, digidementia, on jo tosiasia.
Unohditko PIN-koodisi?
Dr. Carolyn Brockingtonin mukaan nuoret aikuiset kärsivät lähimuistin heikkenemisestä, koska heillä ei ole enää tarvetta tietojen muistamiseen. Puhelinnumerot, PIN-koodit ja salasanat kulkevat kätevästi puhelimen mukana paikasta toiseen. Tämä vaikuttaa kykyymme painaa asioita mieleemme.Erityisen huolissaan nuorten kognitiivisen muistin heikkenemisestä ollaan oltu Etelä-Koreassa. Asiasta on keskusteltu maassa jo vuosien ajan. Aivojen normaali kehittyminen antaa tasaisesti virikkeitä molemmille aivopuoliskolle, mutta digitaalisiin laitteisiin turvaaminen johtaa oikean aivolohkon kehittymiseen vasemman kustannuksella. Tämä vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja lyhentyneeseen muistamiseen.
Onko tarvetta aivobicsille?
Suomessa Reidar Wasenius on vuosien ajan kiertänyt "Personal Brainerinä" ympäri Suomea. Hänen aivojumppatuntinsa ovat saaneet runsaasti palstatilaa lehdissä ja hän on mielestäni oikeilla jäljillä aivobics-tuntien ideasta.Ehkä digiaika vaatii tietoisen aivojen jumppaamisen, joka aktivoi aivoja monipuolisesti erilaisten harjoitteiden avulla. Ensi kuulemalta hassulta kuulostavassa asiassa onkin pointtinsa.
Tietotekniikka lapsenvahtina ja kouluissa
Jos minulla olisi taaperoikäisiä lapsia, miettisin tarkkaan, antaisinko iPadin lapsenvahdiksi. Minua kylmää, kun luen Facebook -päivityksiä pienten lasten ylpeistä äideistä ja isistä, jotka kertovat kaksivuotiaan hallitsevan iPadin käytön kuin vettä vaan. Niinpä.Mikä onkaan tablettien vaikutus lapsen emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Viimesyksyllä lukemani kehityspsykologian kirja oli ajatuksia herättävä teos. En ainakaan jättäisi lastani yksin iPadin kanssa ja nuorenkin kanssa on hyvä viettää pikemminkin aikaa yhdessä tietokoneen ääressä kuin jättää heidät yksin.
iPadeja tärkeämpi askel kouluissamme olisi mielestäni turvata lasten monipuolinen kehittyminen. En usko, että on sattumaa, että Suomi pärjää PISA-testeissä samaan aikaan, kun taide- ja taideaineita tarjotaan kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna paljon. Tai tarjottiin. Tätä tarjontaahan ollaan vähennetty.
Kirjoittaja on tietotekniikkaan ja digitaalisiin palveluihin myönteisesti suhtautuva early adapter, joka haluaa nähdä asioista aina useamman kuin yhden puolen.
Päivitys 20.2.2014, klo 17:28: Lisätty Tietotekniikka lapsenvahtina ja kouluissa kappale sekä väliotsikot.
Kommentit
Lähetä kommentti