Viimeisten vuosien aikana olen muuttanut kantaani suhtautumisessani nastarenkaisiin. Mielestäni nastarenkaiden käyttö eteläsuomalaisissa kaupungeissa on turhaa. Vähälumiset talvet, hyvin hoidetut tiet ja keliolosuhteet eivät anna perusteita nastarenkaiden käyttöön kaupunkialueilla.
Niinpä olen alkanut lämmetä Norjassa inhoamani nastarengasmaksun käyttöönottoon Suomessakin. Mielestäni, mikäli autoilija haluaa maksaa nastarenkaiden antamasta "lumeturvasta", hänen tulisi maksaa enemmän teitä kuluttavana autoilijana ja suurempana pienhiukkasten aiheuttamastaan haitasta.
Sopiva maksu voisi olla 150-200 euroa talvisesongissa. Lisäksi kaupunkiin ajavilta pendelöijiltä tai satunnaisilta vierailta voitaisiin periä 3.5 - 5 euron päivämaksu.
Nastarengas kuluttaa teitä ja lisää pienhiukkasten määrää ilmassa
Kuva Turusta helmikuussa 2020. Ilma on täynnä pölyä ja pienhiukkasia, joita autojen nastarenkaat murentavat mikroskooppisiksi hiukkasiksi ilmaan.
"Nastarenkailla ajavan sähköautoilijan ei kannata kehuskella vähäpäästöisyydellä. Hengitettävät hiukkaset eivät vähene, jos teiden kulumista ei saada kuriin", kirjoitti Yleisradio vuonna 2017 julkaisemassaan uutisessa (linkki, siirryt toiseen palveluun). Myös teiden kuluminen saataisiin kuriin, mikäli asfaltoinnissa voitaisiin siirtyä pienempään kiviainekseen.
Vihattu, mutta hyviä tuloksia saavuttanut järjestelmä Norjassa
Norjassa, jossa kaupungit sijaitsevat usein vuorten ympäröimissä laaksoissa, pienhiukkaset ovat suuri ympäristöongelma. Niinpä useimmissa suurimmissa kaupungeissa on käytössä nastarengasmaksu, jonka suuruus riippuu ajoneuvon painosta. Oslossa autoilija maksaa talvisesongista joko noin 150 euron sesonkimaksun, 50 euron kuukausimaksun tai pendelöivät tai kaupungissa vierailevat autoilijat neljän euron päivämaksun. Päivämaksu maksetaan kaupunkien sisääntuloväylillä sijaitsevissa pysäköintiautomaateissa, joista saa maksusta tositteen kojelaudan päälle. Kausimaksuista saa puolestaan tarran ikkunaansa.
Nastarengasmaksut otettiin käyttöön 2000-luvun alussa ja siitä tuli kerralla epäsuosituin autoilijolta peritty maksu. Sillä oli kuitenkin kiistaton vaikutus ilmanlaatuun, joka parani teiden kulumisen vähenemisen myötä. Samalla kuitenkin autokannasta noin 20%:lla täytyisi olla nastarenkaat, koska liukkaus etenkin risteyksissä ja suojateillä nousisi ongelmaksi, mikäli kaikki siirtyisivät nastarenkaisiin.
Viimeisin keskustelu nastarengasmaksuista on noussut Tromssassa (siirryt ulkopuoliseen palveluun). Pohjoisessa kaupungissa, jonka ilmanlaatu on varsinkin talvella heikkoa. Osa pienhiukkassaasteista johtuu epäpuhtaasti palaveista kamiinoista ja osa autoilijoiden jyrsimästä katuhiekasta ja rengasmuruista. Debatissa ymmärrettiin, että moni autoilija koki ajonsa turvattomammaksi kitkarenkailla, mutta vaakakupissa painoi kuitenkin eniten fakta, että ilmassa leijuva pöly on yksi suurimpia ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä maailmassa. Nastarenkailla ajoa olisi karsittava.
Kokemuksiani nastarengasmaksusta ja kitkarenkailla ajosta
Asuin Trondheimissa alueella, joka sijaitsi noin 200 metriä merenpinnasta. Tämä tarkoitti ajoittain erittäin liukkaita ja vaikeita ajo-olosuhteita. Käristen maksoin nastarengasmaksun, mutta tosiasia on, että mahdottomia kelejä talvikauden aikana autoiluun oli noin kuusi-kahdeksan päivää kaudessa. Silloin olisi hyvin voinut kulkea bussilla.
Kirjoitin asiasta aikanaan kriittisen vastineen VG:hen. Sitä luettiin lähes 300 000 kertaa ja kirjoitukseni sai satoja kommentteja. Nastarengasmaksu oli todellakin mennyt autoilijoiden hermoon. Myös minun.
Nyt voin hyvin tunnustaa olleeni väärässä. Ajoin aluksi Turussakin nastarenkailla, mutta siinä ei tuntunut olevan mitään järkeä. Nyt olen ajanut kitkarenkailla jo yli 100 000 kilometriä. Ainoastaan yhden kerran olen joutunut vaikeuksiin pysäköidessäni mäkeen kelin muututtua pysäköintiaikana vetiseksi nollakeliksi. En päässyt mäen taskuparkista irti ilman hinausautoa - mutta täyskasko korvasi kulut. Muutoin olen ajanut niin peilijäällä kuin lumessakin ilman vaikeuksia. Suurin osa ajasta kuitenkin, talvellakin, on ajoa sulilla ja jäättömillä teillä.
Liikenne Turun ja Helsingin välillä ja muualla Suomessa sekä talvi- että sekakelissä on sujunut ongelmitta. Ennakointi, ajonopeuden säätäminen kelin mukaan tarjoavat pehmeän ja nastarenkaita hiljaisemman ajonautinnon. Lisäksi tunnen hyvää mieltä siitä, että omalta osaltani en aiheuta tienpinnan kulumista tai lisää pienhiukkaspäästöjä yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Turvallisuus ei ole peruste
Nastarenkailla ajavat autoilijat ovat yliedustettuina kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Kitkarenkailla onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin niiden suhteellinen osuus on talviliikenteessä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta uskoisin sen johtuvan yllä mainitsemastani ajotavan muutoksista. Kitkoilla ajetaan ennakoivasti.
Nastarengasmaksu olisi syytä ottaa tarkasteluun Suomessakin.Norjalaiseen tapaan pysäköinninvalvojat voisivat isoissa kaupungeissa tarkistaa kausimerkittömien autojen nastarengasmaksun tilanteen ja antaa maksuttomuudesta huomautusmaksun. Maksu voisi norjalaiseen tapaan olla kunnallinen, jolloin siitä tulevia rahoja voitaisiin käyttää kaupunkien liikenneväylien parantamiseen.
Paljonko maksu tuottaisi? Helsingissä autoja omistetaan vähemmän kuin muualla Suomessa: 0,39 per asukas. Kaupungissa on siis noin 260 000 autoa, joista tällä hetkellä noin 20% (49 200) ajaa kitkarenkailla. Alkuun 150 euron nastarengasmaksu tuottaisi kaupungille lähes 32 miljoonaa euroa. Ja myöhemmin rahan ohjatessa autoilijoita kitkarenkaisiin ilman laatu paranisi.
Kommentit
Lähetä kommentti