Siirry pääsisältöön

Osakesäästötili tulee. Oletko valmis?

Kuten monet tietävät, harrastan osakesäästämistä. Lehdet kirjoittavat paljon taviksista, jotka ovat tienanneet osakekaupoilla. Toiset, kuten Nordnetin osakestrategi Jorma Ojaharju, puolestaan vannoo vakaiden osinko-osakkeiden nimeen.

Osakesäästäminen ei kuitenkaan tarjoa pikatietä vaurastumiseen. Maailmanlaajuiset trendit ja uutiset saattavat heiluttaa sijoituksia hyvinkin miinukselle. Jos säästät, varaudu siihen, ettei pikavoittoja ole tarjolla.

Onko osakesäästötili mahdollisuus?

Vuodenvaihteessa avautuvat uudet osakesäästötilit. Monet ovat sellaisen jo avanneet ja useat pohtivat sen avaamista. Osakesäästötili mahdollistaa osakekaupoista kertyneiden voittojen ja osinkojen uudelleensijoittamisen ilman veroseuraamusta. Näin osakesäästämisen korkoa-korolle vaikutus ikäänkuin tehostuu. Verot säästetään tuottamaan korkoa ja lankeavat maksuun, kun tililtä nostetaan varoja. Sijoittaja maksaa säästöistään pienemmän summan veroja kuin, jos maksaisi ne heti osinkojen/myyntivoiton jälkeen ja verottaja, odotettuaan tovin, puolestaan nettoaa hieman enemmän veroja. Molemmat voittavat?

Sharevillen nimimerkki @saksalainen kuvaa verotushyötyä osinkojen osalta laskelmassaan mielestäni hyvin:



Osakesäästötili sopii pitkäjänteiselle sijoittajalle, jolla ei ole tarvetta rahojen nostamiseen tililtä useampaan vuoteen. 

Mutta mitä tapahtuu laskumarkkinassa? Talouslehdet ovat vuosikausia varoitelleet osakekurssien romahtamisesta. Ennen pitkää osakkeet tekevät korjausliikkeen alaspäin ja romahduksen ollessa suuri, sijoitusten arvo saattaa laskea huomattavasti. Osakesäästötilin kääntöpuolena on, ettei tilillä kertyviä tappioita voi vähentää verotuksessa. Mikäli säästäjällä on esimerkiksi osakkeiden lisäksi sijoitusasunto, voisi nykylainsäädännön mukaan kertyneitä tappioita vähentää vuokratuotosta. Tai voitollisista osakekaupoista.

Onkin varmaa, että osakesäästötili lisää pidempiaikaista säästämistä. Tappiollisia osakkeita ei kannata myydä - voitothan realisoituvat vasta myytäessä. Ennustankin osakesäästötilien suosikeiksi Ojaharjun nimeämiä vakaita osingonmaksajia. Näitä ovat mm. rahoitus- ja vakuutusyhtiöt, teollisuus (joskin suhdanneherkkä) sekä kaupan ala.

Yksi osakesäästötiliin liittyvä riski on tileihin liittyvät kustannukset. Ensimmäisinä tilejä tarjoavat rahoituslaitokset Nordnet, Nordea, Danske Bank ja Mandatum mainostavat kaikki tilejään tarjoamalla kaupankäyntimaksuista ja tileistä alennuksia. Osakesäästötilien kehittäminen on vaatinut paljon taloudellisia resursseja ja kulut on katettava. Säästäjän kannalta riski piilee nousevissa kuluissa. Kun tileiltä ei voi nostaa rahaa ilman kustannuksia ja säästäjä on pakotettu pysymään OST:n asiakkaana, rahoituslaitoksia saattaa ennen pitkää houkutella maksujen nostaminen. 

Arvo-osuustili on edelleen vaihtoehto, jos...

Itse en ole avaamassa osakesäästötiliä ainakaan ensimmäisten joukossa. Yksi syy on veroedun hyödyntämisessä ja toinen sijoitustyylissäni. Olen aktiivinen sijoittaja, joka myy omistuksiaan ja sijoittaa kertyneet tuotot uudestaan - tai realisoi tappioita veroedun hyödyntämiseksi. 

Pienosakesäästäjän kannattaa kiinnittää arvo-osuustilissä huomiota kuluihin. Nordnet tarjoaa ilmaisia osakesäästötilejä, mutta jos teet kauppaa pienillä summilla, tavallisten pankkien tarjoamat tilit maksukattoineen ovat usein edullisempi vaihtoehto. 11-50 kaupalla kuussa Nordnet veloittaa (suomalaistet ja ruotsalaisten) osakkeiden ostosta ja myynnistä minimissään viisi euroa (tai 0,10 % kauppasummasta, mikäli 0,1% > 5 euroa).  Kulut USA:n ja Kanadan sekä muiden Pohjoismaiden pörsseissä tehdyistä kaupoista ovat 10 euroa/kauppa. 

Tästä syystä olen viime aikoina myynyt Nordnetin osakkeitani ja siirtänyt varoja OP:ssä olevalle arvo-osuustililleni. Tänä aikana olen tehnyt OP:ssä satakunta kauppaa, ostoja ja myyntejä. Karkeasti laskettuna olen hyötynyt siirrosta säästyneinä kaupankäyntikuluina reilut 200 euroa. 

Nordnetin etuja ovat runsas ETF- ja rahastovalikoima sekä palvelun omat kuluttomat pohjoismaiset rahastot sekä OP:tä monipuolisempi palvelu esimerkiksi kurssien reaaliaikaiseen seuraamiseen. Oman pankkini sijoittajapalvelut ovat tässä suhteessa vielä lapsenkengissä.

Sijoittajan vuosi 2020

Osakeindeksit ovat huipussaan monilla markkinoilla. Euroopan keskuspankki tukee markkinoita tukiostoin, jolla keinotekoisesti pumpataan rahaa osakemarkkinoille. Kaupankäynti lisää osakkeiden arvostusta. Lisäksi negatiiviset korot ovat ohjanneet varoja korkeampituottoisiin ja -riskisiin osakkeisiin. 

Talouslehdet varoittavat edessä olevasta pörssiromahduksesta. Itse asiassa ovat varoittaneet siitä niin kauan kuin muistan. 

Edellisen kerran suurempi korjausliike tapahtui vuosi sitten joulukuussa 2018 ja sitä edellinen korjausliike tapahtui vuoden 2016 alkupuolella. Näistä toipuminen on ottanut aikansa, mutta  pitkäjänteiselle sijoittajalle, jolla on riittävästi käteisvaroja, ne ovat tarjonneet hyviä ostomahdollisuuksia. 

Hyvä oppi itselle on ollut, että osakekauppojen tappiot realisoituvat vasta myytäessä. Negatiivisessa markkinassa ostojen ja holdauksen (osakkeiden pitämisen ansiosta) ansiosta tilieni saldo on nyt lähes 20.000 euroa suurempi kuin kesän laaksossa ja 7000 euroa suurempi kuin romahduksen alettua. Summaa on tosin avittanut muutama hyvin - tuurilla - ajoitettu kauppa.

Mutta ns. tuulipukusijoittajalle, joka innostuu lehtien sijoittajatarinoista ja vaurastumishypestä, kyytiin hyppääminen tapahtuu useimmiten vasta liian myöhään ja paniikki iskee osakkeiden laskiessa ja sijoitukset myydään pois tappiolla. Säästäjäksi ei kannata ryhtyä, mikäli aikajänne on lyhyt. Kertaostosten ajoittaminen laakson pohjaan on sattumapeliä.


Vuoden 2008-2009 finanssikriisi pyyhkäisi 60% osakkeiden arvosta maailmanlaajuisesti. Suomessa lasku oli 70%. Brexit, USA:n ja Kiinan kauppasota, Hong Kogin kriisi. Kaikki nämä voivat nopeastikin vaikuttaa osakemarkkinoihin. Vuoden 2020 alkaessa aion lisätä käteisen osuutta suhteessa osakkeisiin ja samalla mietin muita sijoitusvaihtoehtoja. Markkinoiden epävarmuus on yksi syy siihen, miksi en vielä ole avaamassa osakesäästötiliä.

Osakesäästäminen vaatii kylmiä hermoja ja miinusmerkkisten tulosten sietämistä. Myös pettymyksiin on syytä varautua. Sijoittaa kannattaa vain, jos on valmis myös häviämään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29

Today's Rudolf Koivu would be a Game Designer

Rudolf Koivu (1890 - 1946) is one of the illustrators which has affected me most. Even if Finland's most known illustrator died already in 1946 there is no one which has escaped Koivu's sensuous lines, magical creatures from childrens' stories and Christmas cards. I claim, Koivu is for Finns the same than Carl Larsson for Swedes or Mucha for Czechs. Or perhaps even more than that. Last summer I visited an exhibition full of Koivus drawings to different Childrens' stories. It blew my mind out. Pictures to the stories by Grimm, Topelius, Andersen were all presented. Thinking of the fact that the world was not full of images Koivu's characters, trolls, sceneries and mystical creatures were amazingly original ones. Unlike today's illustrator who has grown in a world full of images, Koivu had to bring these creatures from his mind. That is a thing which often has been neglegted. My first memories of Koivu, though I did not know that by then, were the sensuous cov

Kasvien keruu ja herbaario - prässäämisohjeet

1970-luvun peruskoulu-uudistus unohti kasvion! Kuulun siihen peruskoulusukupolveen, jonka ei tarvinnut kerätä kesälomansa aikana herbaariota eli kasvikokoelmaa. Se oli sääli, sillä pläräsin useasti veljeni keräämää upeaa 50 kasvin kokoelmaa. Selasin usein sen sivuja ihastellen kauniisti kuivattuja ja prässättyjä kasveja. Olisin halunnut koota sellaisen itsekin. Se jäi, kunnes vihdoin tänä kesänä pääsin kannustamaan poikaani hänen kasvinkeruuretkillään. Sain seuratakin häntä ja hänen serkkujaan metsien siimekseen ja peltojen pientareille. Hienointa oli, että hänen opettajansa jopa kannusti vanhempia ja isovanhempia sekä lapsia liikkumaan yhdessä luonnosta nauttien - kunhan lapsi valitsisi poimittavat kasvit. Matka aurinkoisella soratiellä kohti luontoa ja kerättäviä kasveja. Kasvienprässääminen palasi takaisin Jossain vaiheessa kasvien kerääminen palasi peruskoulun opetussuunnitelmaan. Vapaaehtoinen, mutta numeroon positiivisesti vaikuttava, kasvikokoelma kerätään yleis