Siirry pääsisältöön

On aika paljastaa "salainen" menneisyyteni pilapiirtäjänä

Kaivoin digikynän naftaliinista. Minut pidemmältä ajalta tuntevat tietävät, että olen aikanaan ollut aktiivinen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Piirroksiani on julkaistu suomalaisissa, norjalaisista ja brittiläisissä lehdissä. Viime vuosina piirtäminen lehtiin on vähentynyt vaikka grafiikkaa eri muodossa olen tehnyt lähes päivittäin.

Ensimmäinen piirrokseni käsitteli ajankohtaista aihetta. Ulkoministeri Timo Soinin rukousmatkaa Washingtoniin.

Suomessa on monta mainiota piirtäjää, mutta yhteiskunnallinen kommentointi on jäänyt ohueksi 

Poliittinen pilapiirros ja sen luominen on muutakin kuin kuvittamista. Piirtäjä on parhaimmillaan silloin, kun hän ei propagoi omia kantojaan, vaan voi vitsailla aiheesta kuin aiheesta ja kameleontin lailla vaihtaa satiirinsa kohteita sujuvasti opposition edustajista hallituspuolueisiin. Kuvat eivät siis edusta piirtäjän omia kantojaan. Kyse on fiktiosta. Satiirista.

Valitettavasti Nyky-Suomessa monen lehden julkaisema poliittinen pilapiirros jää liian usein ohueksi kannanotoksi. Pelkkä piirrostaito ei valitettavasti riitä. On oltava näkemystä ja aitoa kiinnostusta politiikkaa, järjestelmää ja poliittista historiaa kohtaan. Ellei sitä ole, piirros jää taitavasti piirretyksi, mutta hengettömäksi luomukseksi.

Monessa eurooppalaisessa maassa, kuten Ranskassa ja Iso-Britanniassa, poliittisella pila- tai satiiripiirroksella on vankka historia. Suomessa muistellaan vieläkin Kari Suomalaisen kulta-aikoja, mutta Kirkko ja Kaupunki -lehden Ville Rantaa ja Hesarin Karlssonia lukuunottamatta maanlaajuisesti nimeltä tunnettuja pilapiirtäjiä ei juuri ole. Itse nostaisin framille Satakunnan Kansan Kerberoksen ja erityisesti Kalevan Jarin. Jaria pidän tämän hetken parhaimpana piirtäjänä Suomessa. 

Maailma on liian kiinnostava paikka jättää kommentoimatta

Näistä lähtökohdista päätin ottaa kynän esiin. Julkaisee ensi alkuun kuviani Facebookissa, YouTubesta voit katsoa koko piirrosprosessin videona - asia jota en ole kenenkään muun nähnyt tekevän, sopisiko nettilehtiin? - ja tässä blogissa. Eli tervetuloa, I am back.

Timo Soinin rukousmatka Washingtoniin

Ensimmäisen piirroksen kirvoitti ulkoministeri Timo Soinin rukousmarka Trumpin luo. Kuva on tuossa yllä kuvana ja näet sen alla (YouTube-kanavallani) myös videona:


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Slavery was abolished in USA in 1865, in Finland it was done in the 1950's

In 2010 Finland's National Brand Committee lead by former Nokia CEO Jorma Ollila presented its paper to a former Foreign Minister Alexander Stubb. The committee stated proudly that Finland was the forerunner of democracy since Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament. But something was left out from the report. Something which was part of the Finnish Social Policy in many decades of the 20th Century. In many countries this would be called slavery. And this is something which is quieted story of the Finnish history. A modern time slavery. Finnish historician Jouko Halmekoski writes about the modern slave market which was the fact in Finland as late as in the 1950's. He interviewed 25 persons who had been auctioned away by the local government in order to save money in sustaining the children. The lowest bidders won the custody of the child for one years period. Ironically the auction was held in the 29...

Martin helmet: Sotalaistenmäki

Martti on kaupunginosa, jossa eri aikakausien kerrostumat ja useat eri asumismuodot ovat edustettuina. Yksi mielialueistani kotikaupunginosassani on Sotalaistenmäki. Paikannimi ei ehkä kerro mitään suurimmalle osalle turkulaisistakaan, mutta jos kerron, että mäen lakea hallitsee upea klassismia edustava Martinkirkko , osaavat kaikki sijoittaa paikan kartalle. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Turku - keskiajan kaupunki (kaupunkinimistön historiaa) mukaan paikan erikoinen nimi juontaa Kaarinan Sotalaisten kylään. Kylän rajat ulottuivat aikanaan Aurajokeen saakka. Martinkirkon ympäristössä tästä muistuttavat paikannimet Sotalaistenmäki , Sotalaistenaukio ja Sotalaistenkatu . Kadunnimi (Såtalaisgatan) esiintyy jo vuoden 1837 asemakaavakartassa. Martinkirkon ympäristö kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaan. Gunnar Wahlroosin * ja Totti Soran piirtämä kirkko edustaa tyylisuunnaltaan uusasiallista klassismia. Kyse...

Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?

Selasin Englannin matkaltamme ottamiani valokuvia. Huomasin ottaneeni monia kuvia perinteisistä - ja uudemmistakin - englantilaisista puhelinkioskeista. Mieleeni muistui uutinen Norjasta vuodelta 2007: paikallinen museovirasto ja Telenor sopivat sadan jäljellä olleen puhelinkioskin suojelemisesta jälkipolville esimerkkinä 1900-luvun kaupunkikuvaan olennaisesti liittyneistä rakennuksista. Kioskit sijaitsivat eri puolilla Norjaa. Olen näköjään kuvannut puhelinkioskeja aina jossain päin matkatessani. Puhelinkioskit, kuten postilaatikotkin, kuvastavat mielestäni hienolla tavalla sekä maiden viestintähistoriaa että niiden muotoiluperinnettä. Norjalaiset kioskit 1930-luvulta edustivat vallalla olevaa bauhausilaista fuktionalismin ideaa, kun englantilaiset 1920-luvun kioskit sulautuivat edwardiaaniseen arkkitehtuuriin ja sulautuivat väristään huolimatta hienosti katukuvaan. Berliinistä löytynyt DDR:n aikainen kioski ei heijasta pelkästään itä-eurooppalaisen muotoilua vaan tuo meille muistum...